Kaleva potkaisi mustamaalauskampanjan käyntiin

"Emme kerro tuomittujen nimiä, koska se ei ole journalistisen harkintamme mukaan tässä yhteydessä perusteltua." 

Näin sanoi sanomalehti Kaleva uutisoidessaan Oulun kuntavaaliehdokkaiden rikostaustoista 6.4.2017. Ottaen huomioon, että Kaleva on aiemmin kirjoittanut nimen kanssa sellaistenkin ihmisten rikostuomioista, jotka eivät edes luottamustehtävään ole hakemassa, taisi tätä journalistista harkintaa edeltää poliittinen järkeily Kalevan toimituksessa. Uskoisin, että journalistinen harkinta meni suurin piirtein näin:

"No, seassa on kepulainen, jolla on tuomio virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, toinen on syytteessä virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä. Ja näyttääpä olevan Vihreitäkin, joilla on haitantekoa virkamiehelle ja sellaista. Joten jätetään nyt tässä vaiheessa nimet pois ja kirjoitetaan rasistien tuomioista sitten omat juttunsa nimien kanssa."

Enkä ollut väärässä. Tulihan ne jutut rasisteista aivan nimien kanssa heti vaalien jälkeen 11.4. Kaleva kirjoitti otsikolla Sebastian Tynkkysen ja Junes Lokan tuomioista. Ja nyt journalistinen harkinta sanoi, että pelkkä nimien laittaminen ei riitä: kaivetaan esiin myös vanhat, jo aiheettomiksi osoitetut rikosepäilyt, koska ainahan niilläkin voi jotain haittaa yrittää henkilön maineelle tehdä.

Tynkkysen ja Lokan tuomioista kertonut artikkeli päätettiin seuraaviin kappaleisiin:

"Helsingin poliisi epäili Junes Lokkaa sisäministeri Petteri Orpoon (kok.) kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta vuonna 2015 ministerin saaman sähköpostin vuoksi. Orpo ei kuitenkaan vaatinut tekijälle rangaistusta eikä erittäin tärkeä yleinen etu syyttäjän mielestä vaatinut syytteen nostamista, joten poliisitutkinta lopetettiin viime vuonna."

Jotain "unohtui" Kalevan toimittajalta jutun välistä: Syyte ei jäänyt nostamatta Orpon tai syyttäjän päätöksen vuoksi, vaan Orpon ja syyttäjän päätökset johtuivat syytettävän puutteesta. Junesta kuultiin asiassa jo kesäkuussa 2015, jolloin epäilyt häntä kohtaan todettiin hänen kertomuksensa ja sitä tukeneen päätelaitetutkimuksen perusteella aiheettomaksi.

Tällöin Junesta kehotettiin tekemään identiteettivarkaudesta rikosilmoitus, jonka hän poliisille ilmoitti tekevänsä, mikäli uhkausviestin lähettäjä löydetään. Kalevan toiminta on siis omalla tavallaan victim blamingiä: Junes on rikoksen uhri, mutta häntä yritetään rikoksella leimata uhkailijaksi.

Koska varsinaista tekijää ei löydetty eikä tutkinta olisi enää edennyt mihinkään, Orpo luopui vaateistaan ja tutkinta lopetettiin tammikuussa 2016. Kalevassa juttu sanaillaan kuitenkin niin, että asian laita kuulostaa aivan erilaiselta: kuin Junes olisi ollut varteenotettava epäilty, joka vain syyttäjän ja Orpon päätöksellä jäi syyttämättä.

Pyydettäessä puhelimitse oikaisua artikkelin kirjoittaneelta Susanna Kemppaiselta, hän vetosi siihen, että hänen tietonsa olivat tutkinnanjohtajan kertomia eikä oikaisun varaa voi olla, vaikka jutun esitutkintapöytäkirja sanoo muuta kuin hänen juttunsa. Emme vielä ole tavoittaneet tutkinnanjohtajaa itse, joten emme voi olla aivan varmoja, onko kyseessä hänen vai toimittajan virhe - jotenkin epäilen kuitenkin jälkimmäistä. 

Laitoimme Kalevan toimitukseen myös kirjallisen oikaisupyynnön (jonka voit lukea tästä), johon ei vielä ole kuulunut vastausta.

Junes Lokka Rotuaarilla uusien valtuutettujen kukituksessa (2. vas.).