Suomi on henkinen Neuvostoliitto

Kauan sitten kirjoitin suomalaisten asenneongelmasta lain ja yhteiskunnan suhteen. Toisin kuin vaikkapa amerikkalaiset, eivät suomalaiset koskaan ole todella omaksuneet valistuksen arvoja. Antiliberaali, tiukkaan valtion isien ohjaukseen perustuva ajatus valtiosta lienee juontaa juurensa Suomen erilaiseen historiaan: Suomihan on viettänyt kauemman aikaa suurempien maiden orjakansana kuin itsenäisenä valtiona.

Lain merkitystä ei ymmärretä lainkaan. Valistusajattelun mukaan lain tehtävä on suojata yksilöä loukkauksilta ja yksilön vapautta saa rajoittaa vain silloin, kun sillä vältytään suuremmalta oikeuksien loukkaukselta.

Suomalaiset ovat kuitenkin kansa, joka uutisjutun kommenttiosiossa pitää parin pykälän poistoa nimilaista täysin holtittomana, koska eihän sitä nyt voi ihmisille lapsensa nimeämistä luottaa. Laki ei Suomessa suojaa oikeuksiamme loukkauksilta vaan holhoaa ja tekee päätöksiä puolestamme tarjoamatta mitään suurempaa hyvää.

Sananvapauden tila on kuin kommunistimaan mallilla tuotettu. Se on teoriassa olemassa ja teoriassa kaikki arvostavat sitä suuresti. Käytännössä sitä ei ole ja käytännössä suomalaiset hanakasti yrittävät vaientaa eri mieltä olevien puhetta. Teoreettinen arvostus kivoille asioille, kuten sananvapaudelle tai yksilönvapaudelle, ei heijastu mitenkään yhteiskuntamme rakenteisiin,

Lakimme kieltää ennakkosensuurin, eli tiedonvälityksen eston ennalta käsin. Mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää teon tapahduttua, ei ennakkosensuurilla. Kuitenkin poliisi vaatii oikeusistuinta tekemään päätöksen, jolla MV-lehden tiedonvälitys estetään ennalta. Se ei ole pelkästään törkeää ennakkosensuuria ja MV:n väen oikeuksien loukkaus, se on jokaisen kansalaisen oikeuksien loukkaamista.

Meillä on oikeus sekä vastaanottaa että levittää tietoa. MV:n blokkaaminen siis loukkaisi yli viiden miljoonan ihmisen perustuslaillisia oikeuksia suojellakseen väitettyjen, toistaiseksi oikeudessa täysin todistamattomien rikosjuttujen muutamia kantajia. Mutta Suomessa se todennäköisesti katsotaan aivan oikeutetuksi. Eihän meillä tietenkään mitään lakia ole, jossa ennakkosensuuri olisi laillinen rangaistus teosta, mutta totalitäärisessä valtiossa lait kyllä taipuvat väärin ajattelevien jahtaamiseen.

Suomi "hyvässä seurassa" muiden jumalanpilkan kieltävien maiden kanssa.

Onhan meillä laki uskonrauhan rikkomisestakin, mikä asettaa meidät todella kurjaan kastiin. Ei ole puhettakaan siitä, että Suomi olisi asian suhteen ns. hyvässä seurassa. Mutta koska johtajamme ja iso osa kansasta ovat antiliberaaleja, he puolustavat lakeja, joita löytää muualta lähinnä islamistisista kehitysmaista.

Yksikään valtio ei ole tuottanut menestystä yltiöpäisellä byrokratialla, perusoikeuksien loukkauksilla, ajatusrikosten kyttäyksellä, holhouksella sekä tarpeettomalla lainsäädännöllä. Itse asiassa se on ollut juuri se resepti, jolla aiemmat sosiaaliset kokeilut, kuten Neuvostoliitto tai kommunistinen Kiina, alasajettiin.

Suomi on kylmän sodan päätyttyä epätoivoisesti hinkunut päästä osaksi läntistä maailmaa. Länsimaailma ylsi teknologiseen kehitykseemme, arvomaailma jäi Neuvostoliiton haltuun. Suomi ei koskaan voi tulla toimivaksi, menestyksekkääksi ja onnellisen kansan omaavaksi valtioksi, ellemme kehitä arvojamme. Jos jatkamme nykyisellä tiellä, on kohtalomme juuri sama kuin sen tien aiemmin valinneilla totalitäärisillä valtioilla.

On korkea aika, että muualle 1700-luvulla saapunut valistus saapuisi lopulta tähän pieneen, pohjoiseen kommunistivaltioonkin.