 |
| Tältä näyttää suomalaisessa kaupungissa, Tampereella. Näyttäisikö se samalta, mikäli sen olisi rakentanut väestö, joka on täysin afrikkalaistaustaista? Onko Afrikassa kaupunkeja, jotka on tällaisiksi ilman länsimaista vaikutusta rakennettu? |
Ensimmäinen herättää kahta vakioreaktiota peppukivun saralla:
1. Rodusta puhuminen on sama kuin valkoisen ylivallan kannattaminen.
2. Rodusta puhuminen saa ihmisen kuulostamaan juntilta valkoisen ylivallan kannattajalta.
Kohta 1 on täysin naurettava. Rotuerojen tieteellinen käsittely kun on aika pahasti ristiriidassa valkoisen ylivallan kanssa, joka perustuu pitkälti henkilökohtaisiin tuntemuksiin. Aihetta tieteellisesti käsittelevät tietävät, että valkoiset eurooppalaiset eivät ole kyvyiltään maailman erinomaisin rotu.
Kohta 2 taas on pelkuruutta. Pitäisikö totuus jättää sanomatta leimautumisen pelossa? Ja miksi tämä leima ylipäänsä on syntynyt? Juuri sen pelkuruuden takia: ainoat, jotka rodusta täällä ovat uskaltaneet puhua, ovat pitkälti olleet uusnatsit. Muut ovat vältelleet aihetta tai naamioineet roduista puhumisen "kulttuurieroista" tai "länsimaisen kulttuurin säilyttämisestä" puhumiseen. Onneksi asia on kautta länsimaiden muuttumassa varsinkin tuoreen vaihtoehto-oikeiston persoonien toimesta.
Jälkimmäinen peppukivun herättäjä eli kevytnationalismin (nationalismin ilman etnistä ulottuvuutta) kritisointi taas ottaa yleensä seuraavan muodon:
1. Ei saa kritisoida, koska se hajottaa skeneä. Pitää olla katto korkealla ja seinät leveällä.
2. Ei saa olla liian radikaali, koska täytyy pystyä vetoamaan valtavirtaan.
Kohta 1 perustuu heikosti tarkastelua kestävään logiikkaan, jonka mukaan kansallismielistä skeneä tulisi kasvattaa laimentamalla. Eli otetaan ihmisiä, jotka eivät ole nationalisteja ja viskataan heidät nationalismin kategoriaan. Tadaa - skene on vähän suurempi. No, sillä logiikalla voisimme tietysti laimentaa aatteen niin pitkälle, että voisimme luokitella jokaisen planeettamme ihmisen nationalistiksi ja sitten todeta, että onpas meillä asiat nyt hyvin kun kaikki ovat nationalisteja.
Aatteen levittäminen laimentamalla on keinona merkityksettömän ja haitallisen välimaastossa. Se ei edistä kansallismielisen politiikan toteutumista mitenkään, että luokittelemme jokaisen islamissa jotain epäilyttävää näkevän kansallismieliseksi. Laimentamisen sijaan on yksinkertaisesti laajennuttava: voitettava uusia ihmisiä puolellemme ja aktivoitava jo valmiiksi samaa mieltä olevia mutta poliittisesti passiivisia. Se on ainoa keino edistää kansallismielisyyttä.
Kohta 2 taas on häviäjän mentaliteettia. Se perustuu täysin sille oletukselle, että modernin vihervasemmiston luoma, hädin tuskin vuosikymmenen vanha keskustelukehys on ikuinen realiteetti, jonka puitteissa meidän on vain toimittava, ja että ainoa keino löytää sopusointu valtavirran kanssa on tehdä itse aatteellisia kompromisseja.
 |
| Tällaista on Somaliassa. Olisiko Somalia nykytilassaan, mikäli kaikki muut olosuhteet olisivat samat, mutta somalien sijaan maata olisivat viimeiset sata vuotta asuttaneet etniset suomalaiset? |
Asia ei ole näin. Keskustelukehykset ovat poliittisten trendien tuotoksia ja aina muuttuvia. Meidän ei tarvitse ahtaa itseämme vihervasemmiston luomaan viitekehykseen - voimme pistää sen kehyksen säpäleiksi ja tuottaa omamme.
Tästä hyvä esimerkki on Hollannin vapauspuolue ja sen johtohahmo Geert Wilders. Vapauspuolue on kansallismieliseksi puolueeksikin hyvin radikaali: se ajaa esim. islamin ja Koraanin kieltämistä kokonaan. Wilders ei ole tehnyt ainuttakaan kompromissia miellyttääkseen valtavirtaa - valtavirta on taipunut hänen näkemykseensä.
Vapauspuolue nousikin viimeisissä vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta se ei ollut Wildersin koko voitto. Suurin voitto oli poliittisen viitekehyksen muutos. Välttääkseen äänestäjien valumisen Vapauspuolueelle oli maan muiden suurten puolueiden muutettava linjaansa maahanmuuttokriittisemmäksi. Wilders vei asiaansa eteenpäin kasvattamalla puoluettaan ilman aatteen laimentamista, ja valtavirtaan taipumisen sijasta valtavirran oli tehtävä kompromisseja Wildersin suuntaan. Vuori tuli Muhammedin luo.
Kevytnationalismi on yhtälailla harhaa kuin monikulturismikin.
Siinä missä monikulturisti uskoo hyvin erilaisten kulttuurien ja rotujen sopuisaan ja tasaveroiseen yhteiseloon, uskoo kevytnationalisti siihen, että kansallismielinen, suomalaisen kulttuurin ja arvojen mukaan elävä Suomi olisi mahdollinen, vaikka puolet maamme väestöstä olisi afrikkalaisia, kunhan tulijat vain ovat "oikeanlaisia maahanmuuttajia" eli hyvin integroituvia, ahkeria ja suomalaista elämäntapaa noudattavia.
Siitä, miten he meinaavat selvittää ja taata sen, tulevatko "oikeanlaisten maahanmuuttajien" lapset ja lapsenlapset olemaan "oikeanlaisia", on minulle mysteeri. Samoin on se, miten näillä "oikeanlaisilla" maahanmuuttajilla vältymme kaikilta niiltä rotuvähemmistöjä omaavien kansakuntien ongelmilta, jotka tällä hetkellä riivaavat vaikkapa Yhdysvaltoja, joissa rotuvähemmistöt ovat valtaväestön kanssa laajalti samaa uskontoa noudattavia ja samassa valtiossa syntyneitä ja kasvaneita.
Tämä on todettava. En odota, että median viharyöppyä pelkäävät kansallismieliset poliitikot ryhtyisivät saman tien tästä asiasta puhumaan. Puhukoot siitä vaikkapa niillä eufemismeilla länsimaisista arvoista ja suomalaisesta kulttuurista, kuin ne olisivat tyhjästä ja täysin etnisyydestä riippumatta meidän niskaamme tipahtaneet. Odotan kuitenkin, että asia vähintäänkin tiedostetaan niissäkin kansallismielisissä piireissä, joissa asioista ollaan liian pelokkaita niiden todellisilla nimillä puhumaan.
Kiinnostavaa lisälukemista monietnisen yhteiskunnan, Yhdysvaltojen, ongelmista Tuukka Kurulta:
Sulatusuunin epävarma tulevaisuus
Sulatusuunin epävarma tulevaisuus, osa 2
Kiinnostaisi tietää, että mikä on kirjoittajan mielestä "paras rotu" ja mitkä ovat ne kriteerit? Älykkyyttä mitattaessa kaakkoisaassialaiset menee valkoisten edelle, mutta toisaalta valkoinen rotu on tuotannut individualistisen kulttuurin, jonka seuraksena 1900-luvulla Nobel-palkintoja tuli valkoisiin maihin 20-kertainen määrä verrattuna kaakkoisaasialaisiin (suhteutettu väkilukuun).
VastaaPoista2000-luvulla Japani on myös saanut aika paljon nobel-palkintoja, mutta kyseessä on ollut useamman henkilön kesken jaetut palkinnot ja osa ryhmän jäsenistä on ollut Euuropasta, USA:sta tai Kanadasta.
Mielestäni ei ole mitään yksiselitteistä tapaa määritellä paras rotu.
Ei tietenkään ole mitään yksiselitteistä tapaa määritellä mitään ihmisiin liittyvää, koska yksiulotteisia ihmisiäkään ei ole muualla kuin huonoissa sarjakuvissa. Siis tietenkin poislukien sellaiset triviaalit asiat kuten silmien, hiusten tai ihon väri.
PoistaTiina kuitenkin sanoi kirjoituksessa näin: "Aihetta tieteellisesti käsittelevät tietävät, että valkoiset eurooppalaiset eivät ole kyvyiltään maailman erinomaisin rotu."
PoistaJos on olemassa tieteelliset kriteerit, joiden mukaan valkoiset ei ole paras rotu, niin sitten ilmeisesti on mahdollista todeta myös, että mikä on paras rotu. Näin siis ainakin tuon Tiinan kirjoituksen mukaan.
Hyvä Tiina, loistava ulostulo nuorelta naiselta. Vielä vähän aivojumppaa ja uskallusta niin ehkä päädyt joskus pohtimaan myös syitä etkä vain seurauksia. Jos maailma sairastaa aivosyöpää on päänsärystä valittaminen jokseenkin turhaa. Onnittelut silti vaalien johdosta itsellesi ja Marokon kauhulle.
VastaaPoistaKolmella sanalla: Monikulttuuri ei toimi.
VastaaPoistaKirjoituksen kommenttihan viittaa yleiseen käsitykseen, jonka mukaan ihmisrotujen erojen minkäänlainen vakavampi tarkastelu väistämättä tarkoittaisi "valkoisen ylivallan" kannattamista. Se ei siis esitä että olisi mitään yksiselitteistä tapaa tai edes tarvetta määritellä rodun suhteellista hyvyyttä, vaan lähinnä että tuo nimenomainen selkäydinpäätelmä ei näytä perustuvan mihinkään tunnettuun logiikkaan. Ei siis liene eri mieltä esittämäsi kanssa.
VastaaPoistaKulttuurin ja rodun yhteydet ovat hyvä huomio, ja ne ulottuvat laajalle. Esimerkiksi synnytyskulttuurin eroavaisuudet voivat tuottaa isojakin neurobiologisia eroavaisuuksia jotka eivät ole pohjimmiltaan geneettisiä vaan kulttuurin luomien käytäntöjen aiheuttamia.
Ovathan esim saamelaiset osa Suomen kansaa.
VastaaPoistaSaamelaisten etujen ja oikeuksien ajaminen on hyväksyttyä.
Muiden suomalaisten etujen ajaminen onkin sitten natsismia ja rasismia. Miksi?
Kaikki muut paitsi valkoiset saavat olla ja aika pitkälle ovatkin nationalisteja. Vain valkoisilta on nationalismi kielletty, koska Saksa ja WW2.
VastaaPoistaNobelpalkinnosta puheen ollen: hesarin kuukausiliitteessä oli jokunen vuosi sitten pitkä artikkeli juutalaisista. Se mukaan nobelpalkituista on n 20 % juutalaisia, eli globaaliin väestöosuuteen verrattuna yliedustus on yli satakertainen. Olisikohan tässä se paras rotu?
VastaaPoistaMoraali on sitten toinen juttu; terveisiä vain Goldman Sachsin uutterille pankkiireille.
Sinäkö peloton ja radikaali?? Olet säälittävä visvainen pikkuritsa, joka jätti paperinuket tauolle, pukeutuu, kuin kävelevä kirppis ja on spesialisoitunut kirurgintarkkaan ihmisten rääkkäämiseen. Olet kammottavin ja falskein ihmisyksilö, joka on vastaan tullut. Kunpa tekisit itsellesi ja kaikille sen palveluksen, että lopettaisit elämäsi.
VastaaPoistaKukahan kusi Viitalan muroihin?
VastaaPoistaHyvä kannanotto. Lisäksi nationalismin ja kansallisen itsesäilytyksen kannalta on epäolennaista kysymykset parhaasta rodusta. Suomalaisten tulee arvostaa sen verran omaa kansaansa, että näkevät sen säilyttämisen arvoisena, vaikka jollain itäaasialaisilla olisikin pari pistettä korkeampi keskiälykkyys.
VastaaPoistaNäistäkin voidaan toki muuten vaan alkaa vääntää. Suurin osa tieteellisistä innovaatioista on kuitenkin tullut Euroopasta. Vaikuttaisi siltä, että Itä-Aasian maissa kollektivistinen kulttuuri torjuu uusia ajatuksia myös tieteessä (alhaisempi uteliaisuus, pienempi halu keikuttaa venettä). Riisinviljelijäkulttuurit ovat perinteisesti kollektivistisempia kuin vehnänviljelijät. Individualismin voisi ajatella olevan hyvä tieteelliseen ajatteluun ainakin jossain määrin torjumaan kuppikuntia ja autoritäärisyyttä. Mutta onko tämän kääntöpuoli valkoisten kyvyttömyys individualismissaan ajaa omaa kollektiivista etua?