Pyrkyröintiä ja selkäänpuukotusta - kämyskenen vitsaus

Kansallismielisen skenen haittapuolia on, että se vetää puoleensa ihmisiä, jotka haluavat mukaan piireihin kaikista vääristä syistä.

Radikaalin laitaoikeistolaiset liikkeet houkuttavat aatteellisten ihmisten lisäksi seikkailun hakijoita, tappelupukareita ja sopeutumattomia, jotka haluavat vain kuulua jonnekin. Keskustaoikeiston vitsaus taas ovat pinnalliset pyrkyrit, jotka kuorivat kansallismielisten rahat tai äänet. He sattuivat näihin piireihin vain, koska se tarjoaa heille toiminta-alustan tienata köykäisellä konservatiivisisällöllä höystetyillä tissivideoilla tai kiivetä politiikan ja mediahuomion huipulle.

Vaikka havaitsin persujen Sebastian Tynkkysessä pyrkyröinnin merkkejä heti alkuunsa, yritin olla tuomitsematta häntä sen perusteella. Kovaa tunkua huomion keskipisteeksi ja sellaisten keinojen käyttöä, joita yleisesti katsotaan oikeistossa nenänvartta pitkin, kuten oman seksuaalisuuden valjastaminen argumentin vahvistajaksi. No, kohtuullinen määrä pyrkyröintiä voi olla hyödyllistäkin kansallismielisten asialle, koska se kohottaa motivaatiota tehdä töitä asian eteen. Ajattelin, että hän on ehkäpä vain nuoruuttaan hieman yli-innokas, ja ehkäpä oppii iän myötä sen suhteen, millaisia keinoja on järkevää ja moraalista käyttää.

Kuinkas sitten kävikään: sain kuulla Tynkkysen kaivaneen maata kansanedustaja Olli Immosen jalkojen alta kesällä 2015, kun tämä oli myrskyn silmässä “natsikuvakohun” ja äärioikeistolaiseksi leimatun Facebook-päivityksen tiimoilta. Tynkkynen oli puolueen vpj:n asemassa puuhannut jo sisäistä tutkintaa Immosen toimista, ja kaiketi tässä rangaistuksia kuten puolueesta erottamista, on haettu. Sinänsä ymmärrettävää. Immonen oli ylivoimainen suosiossaan Oulun alueella. Hänen ohitseen äänikuninkaaksi Tynkkysellä ei ollut asiaa aivan vähällä. Uhkien eliminoinnin tuntua oli ilmassa.

Tällöin arvioni siitä, että kyseessä on pyrkyri, varmistui. No, mikäs siinä. Kuten sanoin, pyrkyrikin voi olla kämyjen asialle hyödyksi, mikäli hänen intressinsä ovat samat kuin kansallismielisyyden. Tällaisen ihmisen kanssa vain kannattaa pitää varansa. Tämä huomattiin myös kuntavaalien alla 2017. Kotiseutumme persuista jo lupailtiin Junes Lokalle paikkaa ehdokaslistalla, mutta viime hetkellä tarjous peruttiin. Kuulin palaverissa mukana olleelta henkilöltä, että Tynkkynen oli ponnekkaasti vastustanut Juneksen ottamista mukaan. Kilpailijan eliminointia jälleen. Tällä kertaa temppu tosin ei toiminut, koska Junes sai Sebaa enemmän ääniä vaikka oli itsenäinen ehdokas.

Oulun valtuustossa kansallismieliset ovat aika yksin. Tilanne on Junes + persut vastaan muut. Pienen porukan on pidettävä yhtä, joten Junes on säännönmukaisesti kannattanut persujen esityksiä, niin pitkään kunhan ne sopivat ASYLin linjaan, ja varsin usein ne sopivat. Yhteishenki on kylläkin jäänyt yhden miehen projektiksi, koska Tynkkynen ja muut persut eivät kannata Juneksen aloitteita edes silloin, kun ne vastaavat heidän omaa tavoitettaan asiassa. Junes teki mm. aloitteen, jossa esitettiin kaikkia mahdollisia toimia, joilla valtuusto voisi laillisesti hankaloittaa Oulun kohumoskeijan toimintaa ja pitää sen seksuaalisesti huolestuttavan henkilöstön kaukana lapsista.

Ei kannatusta, vaikka myöhemmin samana iltana eräs persu vaati Twitterissä Oulun moskeijan sulkemista.

Hänen nenänsä edestä meni aloite, jolla oltaisiin tehty kaikki mahdollinen, mutta eipä kannattanut, vaikka siihen tarvitaan vain kynän pyöräytys. Ilmeisesti tällä haetaan sitä, että paikallismedian vähäinen huomio kansallismielisille suuntautuisi vain persuille - että Kaleva ei kertoisi valtuuston äänestäneen Junes Lokan aloitteesta vaan persujen. Ihmeellistä vänkyröintiä pikkumaisista syistä.

Perussuomalaisissa nuorissa on käyty pitkään kiistaa yhdistyksen linjasta: onko se etnonationalistinen ja arvokonservatiivinen vai kulttuurinationalistinen ja arvoliberaali. Ensin mainitut arvot voittivat. Kun PS-nuoret viime vuonna äänestivät itselleen uuden johdon, paikka toisensa jälkeen meni etnonationalisteille. Kauas on tultu Tynkkysen linjasta järjestön puheenjohtajana - siitä, miten järjestö kärräsi etnopositiivisia yksilöitä esiintymään ja poseerattiin somalijengien kanssa vakuutteluksi siitä, että ei olla rasisteja. Uusi johti viittaa kintaalla sille, pitääkö joku heitä rasisteina.

“Etnot” ovat yleisestikin nouseva ja valtaansa kasvattava ryhmä. Sitä edustavia järjestöjä, verkkojulkaisuja, tubettajia, seminaareja ja kirjoja tulee kuin sieniä sateella kautta länsmaiden. On siis olemassa uhka Tynkkysen asemalle ja etenemiselle. Miten luulette hänen toimivan? Kilpaileeko hän reilusti PS-nuorten vaaleissa vai yrittääkö pelata kilpailijansa ulos keinolla millä hyvänsä?

Ikävä kyllä hän jatkoi aiemman metodinsa mukaisesti ja ryhtyi savustamaan etnoja ulos järjestöstä, jossa heidät demokraattisesti on valittu johtotehtäviin. Sebastian nokkelana poikana välttelee reiluja otteluja - voitto kelpaa keinolla kuin keinolla.

PS-nuoret julkaisivat alla olevan twiitin, jonka viesti on selvä: he vastustavat väestönvaihtoa ja haluavat Suomen olevan jatkossakin suomalainen - aivan kuin persujen vaalisloganissa sanotaan. Luulisi, ettei tässä ole kansallismielisille mitään kiistanalaista. Li Andersson onnistui kuitenkin heittämään riitaomenan pöyristelemällä järjestön rasistisuutta. Lin mielipiteistä välittää tismalleen niin moni, kuin vasemmiston äänestäjiä on. Tai ei sittenkään. Tynkkynen ja pj Halla-aho laittavat Lin höpinöille painoarvoa. Halla-aho sanoo, että somessa tykittelevät PS-nuorten etnot ovat “väärässä puolueessa” ja Tynkkysen mukaan heidän “lähtölaskentansa alkoi” ja nyt on ryhdyttävä joukkoerottamisiin. Tyne ei petä.

Minulle jäi täysin epäselväksi, mitä PS-nuorten twiitissä Halla-aho, Tynkkynen ja soppaan lusikkansa myös työntänyt Samuli Sibakoff oikeastaan tuomitsevat. Mitä vikaa on suomalaisen Suomen toivomisessa ja väestönvaihdon vastustamisessa? Tynkkynen nyt tietysti vain tarttui opportunistina tilaisuuteen savustaa ikävät kilpailijat ulos, mutta mikä motivoi Halla-ahoa? Miksi hän harjaa nuoria mielipiteistä, jotka ovat kansallismieliselle itsestäänselviä ja huomattavasti maltillisempia kuin Jussin omat blogitekstit negridisen rodun älykkyydestä ja sopeutuvuudesta.

Mahdollisuuksia on kaksi:

-Sano Twitter-suvakille, minne hän voi tunkea mielipiteensä. Totea, että tässä asiassa meillä nyt vain on erilaiset arvot. Hyödynnä kenties tilaisuus jauhottaa hänen laiskat argumenttinsa integraatiosta, ja tee pöyristelystä vaaliase.

Tai

-Panikoi kiukkuisen suvakin edessä. Tuomitse mielipide, joka on kansallismielisyyden peruskivi. Hauku puolueesi nuorisojärjestön jäsenistö ja vallitseva aate. Potkaise mehevä riita vauhtiin puolueen sisällä mutta tietysti julkisesti somessa räkytettynä, jotta vihervasemmistollekin tarjotaan jotain huvitusta näin vaalien alla. Ammu itseäsi jalkaan hyökkäämällä vaalimainoksissasi oman puolueesi jäseniä vastaan.

En yksinkertaisesti voi käsittää, miksi Halla-aho valitsi jälkimmäisen. Mitä ihmettä hän tai puolue tuosta hyötyvät? Toki Jussilla on omat kärhämänsä etnojen kanssa, mutta enpä tiedä, olisiko hän niin pikkumainen, että sabotoisi puolueensa eurovaaleja kostaakseen etnoille. Jos ymmärrätte, miksi Jussi toimii näin tyhmästi, kertokaa ihmeessä.

Harmillista, että persut ovat tulleet tähän, mutta yllättynyt en ole. Se vain seuraa eräiden Euroopan populistipuolueiden jäljillä: Ruotsidemokraatit ovat laimentuneet maahanmuuton vastustamisesta siihen, että ajoittain joku heistä rohkenee vaatia, että mamujen tulisi opetella ruotsia. AfD Saksassa taas moraalisäteilee perustamalla omat tytärjärjestöt muslimeille ja juutalaisille. Jopas menee suvakilla aivot solmuun, kun kämyt toteuttavat suvakkien politiikkaa ja arvomaailmaa ihan itse.

On aika pohtia, millaisia ihmisiä haluat nähdä kansallismielisen liikkeen eturintamassa. Me kun voimme valita, ketä äänestämme, kenen kirjan luemme, kenen videoita katsomme. Haluatko, että sinua edustavat ihmiset, joiden mielestä väestönvaihdon vastustaminen on pöyristymisen ja tuomitsemisen väärti kauheus, vai ihmiset, jotka anteeksi pyytelemättä ja muitta mutkitta ajavat suomalaisten asiaa eivätkä ryhdy matelemaan ja työntämään tovereitaan bussin alle heti kun joku Twitter-suvakki niin vaatii?

Minua enemmän seuranneet tietävät hyvin, että olen tsempannut pari kappaletta sitten manitsemiani laimentuneita kämypuolueita vaaleissa. Sitoutuminen ja lojaliteetti eivät kuitenkaan saa mennä kansallismielisten asian edelle. Jos joku puolue on pettänyt arvonsa ja äänestäjänsä, se on tunnustettava, vaikka se kuinka kirvelisi, ja vaikka kuinka nolottaisi, että on mennyt veikkaamaan väärää hevosta. Emme sinä ja minä tähän ryhtyneet puolueiden tähden vaan aatteesta ja rakkaudesta suomalaiseen kansaan.

Jos puolueen harharetkiä ei tunnusteta, kärsii kansallismielisyys suoraan. Jos äänestetään tottumuksesta kämypuoluetta, joka ei ole toiminut arvojemme mukaan, äänet menevät hukkaan. Ne voisi keskittää ehdokkaalle tai puolueelle, joka todella aikoo ryhtyä toimeen eikä antaudu vihervasemmiston menestyksen edessä kulttuurimme muokkaamisessa. Laimentunut kämypuolue on tällöin nimenomaan este kansallismieliselle politiikalle, koska se kerää äänet kohteeseen, jossa ne eivät tuota käytännön tuloksia.

Voit tehdä kaksi asiaa tilanteen korjaamiseksi: vaadi puolueelta kirkkaan kansallismielistä linjaa ja anna palautetta, että jos sitä ei tule, ei tule ääntäsikään. Kysy, miten kansallismielistä politiikkaa meinataan tehdä, jos ei saa edes vihjata, että olisi kiva, jos monituhatvuotinen sukupolvien jatkumo suomalaisten heimojen mailla ei katkeaisi. Voit myös vain äänestää jotain muuta. Kannattajien kaikkoaminen pakottaa puolueen vääjäämättä itsetutkiskeluun äänikadon syistä.

Jos pysyt lojaalina, vaikka puolue suoriutuisi huonosti, petät kansallismielisten asian. Et voi palvella kahta herraa. Muista, miksi edes ryhdyit tähän kaikkeen, äläkä hukkaa alkuperäistä tavoitettasi matkan varrella. Puolueet ovat vain työkalu nationalismin edistämiseen, ja hajonnut työkalu tulee korjata tai korvata paremmalla.