keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Tyhmyydestä sakotetaan - miksi otin koronarokotteet



Otin ensimmäisen koronapiikkini 31.8. eli palattuamme Baltian-reissulta, jolla olimme raportoimassa Valko-Venäjän aiheuttamaa rajakriisiä. 

Miksi ihmeessä? Siis minähän tiedän täysin hyvin sen, kenelle korona on vaarallinen, kuinka arvaamattomia haittoja rokote voi aiheuttaa ja kuinka se on minulle käytännössä hyödytön.

Jos sairastuisin koronaan, se ei minun terveystaustallani nykytiedon pohjalta olisi sen kummempi kuin muillakaan ikäisilläni. Todennäköisesti jopa keskimääräistä lievempi, koska minulla ei ole ylipainoa, pidän huolta terveistä elämäntavoista enkä tupakoi. Vapea toki käytän, mutta sen haitat on Britannian hallituksen teettämässä tutkimuksessa todettu kirjaimellisesti 99% vähäisemmiksi kuin tupakan. Se ei vaikeuta hengittämistä, aiheuta tupakkayskää tai tuota myrkkykertymiä keuhkoihin.

Syynä oli yksinkertaisesti turhautuminen ja tulevaisuuteen varautuminen - terveyssyillä ei asian kanssa ollut mitään tekemistä.

On stressaavaa olla työmatkalla, jolla koronapassia vaaditaan siellä täällä, ja rokotepassilla asiat ovat helpompia kuin testiin perustuvalla passilla, joka täytyy uusia parin päivän välein. Tämä turhautuminen ei kuitenkaan ollut pääasiallinen syy vaan enemmänkin laukaiseva tekijä, joka sai minut miettimään sitä, mitä tulevaisuus voi tuoda. 

Juuri kun olimme palaamassa matkaltamme, oli Viro ottanut käyttöön kovat koronarajoitukset, joissa koronapassia vaadittiin lähes joka paikassa. Myöhemmin Latvia ja monet muut maat ottivat käyttöön vielä tiukempia rajoituksia, jotka eivät enää tarkoittaneet sitä, että ilman koronapassia et pääse baariin kaljalle vaan sitä, että et pääse markettiin ostamaan ruokaa. Samalla monin paikoin koronapassista tehtiin suora painostuskeino rokottamiselle - passia ei enää negatiivisella testituloksella saanut, vaikka se oli passin ainoa järkevä ominaisuus, josta pystyi sentään päättelemään jotain siitä, kuinka todennäköinen tartuttaja sen koronapassin omistaja on.

Samaan aikaan Suomen media teki pohjatyötä kovemmille rajoituksille kertomalla jutuissaan siitä, kuinka tiukkoja rajoituksia muualla on otettu käyttöön. Niitä maita, jotka vähensivät koronatoimia, joko jätettiin huomiotta, tai ne kuvattiin holtittomiksi. Oli ilmeistä, että media pyrkii normalisoimaan erittäin kovia koronatoimia ulkomaiden toimia mainostamalla, jotta suomalaiset hyväksyisivät ne helpommin täälläkin.

En halunnut meidän joutuvan tilanteeseen, jossa olemme yhtäkkiä kovien rajoitusten armoilla ja ilman mahdollisuuksia elää edes tavallista arkea. 

Laskelmoin asian niin, että meistä ainakin toisella kannattaa olla rokotepassi, ja sen kannattaa olla minä. Mietin potentiaalisia rokotehaittoja sekä itselleni että miehelleni. Ikäni puolesta en kuulu veritulppien riskiryhmään, ja sukupuoleni ja ikäni puolesta taas en kuulu sydäntulehdusten riskiryhmään. Ja koska lähipiirissämme oli tapaus, jossa miehelle tuli kuukausien mittainen impotenssi Pfizerin kakkospiikistä, olin myös tuskallisen tietoinen tämän haittavaikutuksen mahdollisuudesta. Minulle erektiohäiriötä ei voi tulla. Joten hain piikin.

Tietenkään miehelleni ei piikin hakemisesta kertoa voinut. 

Hän tietää rokotteiden mahdolliset haitat ja niiden hyödyttömyyden minulle aivan yhtä hyvin kuin minäkin, ja hän jo viime kesänä sai pahan säikäytyksen, kun sairastuin taas vakavaan nikamatulehdukseen - sellaiseen, joka voi viedä hengen tai halvaannuttaa. Jos hänelle kertoisi etukäteen rokotteesta, riitahan siitä tulisi, kun ei hän haluaisi minun sitä ottavan. 

Lisäksi varauduin pahimpaan skenaarioon: entä jos pahin toteutuukin ja kuolen, ja mieheni jää lopuksi ikää potemaan syyllisyyttä siitä, ettei estänyt minua ottamasta rokotetta, vaikka tiesi aikomuksistani. Ei. En ala sellaista riskiä ottamaan, joten piikkiä käteen, ja miehelle kerrottiin vasta kun tihutyö oli tehty. 

Kertomattakaan ei olisi oikein jättää. Sen mittakaavan salailu parisuhteessa ei olisi enää oikeutettua, ja lisäksi tietysti sen ihmisen, joka aikaa seurassani eniten viettää, on syytä tietää, että minut on rokotettu. Jos jotain tapahtuu, ja hän joutuu kutsumaan ambulanssin, hän ainakin osaa kertoa kaiken olennaisen terveydentilastani. Turhan rokotteen haittoihin kuoleminen on tyhmää, mutta vielä tyhmempää olisi kuolla niihin ihan vain siksi, että et saanut kerrottua puolisollesi, että olet sen rokotteen ottanut.

No, palautettahan siitä tuli, mutta ei niinkään riitelyä vaan enemmänkin hätääntymistä. Mies on kuullut rokotteiden aiheuttamista sydänkuolemista, joten ymmärrettävästi hän kauhistui kuullessaan, että valmiiksi sydänvikainen emäntä on mennyt sen piikin ottamaan. Rauhoittelin häntä kertomalla, että 80% vastaantulijoista on rokotettu - myös ne sairaalloisen ylipainoiset, vakavien perussairauksien kantajat, tupakoitsijat ja muut riskiryhmäläiset, mutta ei heitä silti massoittain kuole, joten ei ole todennäköistä, että minäkään kuolisin. Rauhoittui hän jonkin verran mutta paljasti tarkkailevansa öisin, hengitänkö minä vielä.

Mennäänpä niihin rokotusten seurauksiin.

Ensimmäisen piikin haittavaikutuksina en kokenut muuta kuin sen, että rokotettu käsi oli julmetun kipeä useiden päivien ajan. Käden liikuttaminen ja edes maitopurkin nostaminen sattui kovasti, ja kättä oli vaikea nostaa olkapään tason yläpuolelle. 

Koska ekan rokotteen haitat jäivät näinkin siedettäviksi, ajattelin, että tuskin se toinen voi mitään kovin paljon pahempaa aiheuttaa varsinkin, kun tiedetään, kuinka nopeasti rokotteet menettävät tehonsa. Tuttavapiirini rokotehaittoja kokeneilla ne olivat väistyneet kuukausissa, joten arvelin, että 4 kk on riittävä väli sille, että elimistö on ehtinyt puhdistaa ekan piikin tuottamia piikkiproteiineja pois kehosta ja voisi ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä.

Kuinka väärässä olinkaan. Minä kun unohdin yhden tärkeän asian: ne tuttavat olivat saaneet Pfizerin rokotetta, jonka tehon tiedetään laskevan nopeasti. Minä olin saanut Modernaa, joka on tehokkaampi. Nykytiedon pohjalta voi karkeasti sanoa kahden Moderna-piikin vastaavan teholtaan kolmea Pfizeria.

10.12. kävin hakemassa rokotteen ruokatunnilla ja palasin töihin. Paluumatkalla alkoi huimata, ja tuli hassu olo, niin kuin olisin juonut pari olutta. Huimaus hellitti kun pääsin istumaan, mutta outo olo ei poistunut mihinkään, ja välillä hikoilin kasvoista ihan vain istuessani. Unohtelin aivan arkisia työasioita ja tein tyhmiä virheitä työssä, joita jouduin koko ajan korjailemaan. Siis asiat, jotka normaalisti osaisin vaikka silmät kiinni, muuttuivat vaikeiksi. Sinnittelin muutaman tunnin, mutta sitten totesin, että en vain ole työkuntoinen, ja lähdin illaksi kotiin lepäämään.

Nukuin joitain tunteja, ja kun heräsin, olo oli parempi - aika lailla normaali. Pistoskohtaa jomotti, mutta ei mitään sen kummempaa. Ajattelin, että no tämä oli tässä, kävipä hyvä tuuri, että menivät levolla ohi nuo oireet. Mutta olinkin turhan toiveikas. 

Jo seuraavana aamuna heräsin liian aikaisin vajaiden yöunien jälkeen tunteeseen, kuin sydän olisi lentämässä rinnasta. 

Olen teini-iästä saakka kärsinyt lisälyönneistä ja sivuäänestä, ja tällainen ei niiden kantajalle ole mitenkään tavatonta ilman mitään rokotteitakaan. Lisälyönnit kun tuntuvat voimakkaimmin juuri nukkuessa, joten ne voivat aiheuttaa tällaisia sätkyherätyksiä. Mutta se oli outoa, että en pystynyt nukahtamaan uudelleen, koska hakkaava tunne rinnassa ei mennyt ohi. Ja ei vain rinnassa. Se tuntui kurkussa asti - varmaankin kaulavaltimoiden kautta. Yleensä tykyttely menee ohi vain asentoa vaihtamalla, ja ahdistava tunne ei jatku.

Olin väsynyt, mutta lähdin kuitenkin töihin normaalisti. Seuraava aamu oli samanlainen, mutta sitten sydänoireet alkoivat yltyä. Enää en herännytkään vain aamuisin, vaan yöunet lähtivät melkein kokonaan. Kun laitoin nukkumaan, pystyin nukkumaan parisen tuntia, jonka jälkeen tuli ensimmäinen herätys tunteeseen, että sydän on räjähtämässä. Yritin saada uudelleen unen päästä kiinni, mutta onnistuin nukahtamaan vain parhaimmillaankin tunniksi uudelleen, kunnes seuraava herätys tuli. 

Samalla kun öiset sydänoireet pahenivat, niiden rinnalle ilmaantui päiväsaikaan ilmeneviä oireita, ja ne vasta outoja olivatkin. 

Verenpaineeni on aina ollut erittäin hyvin terveen rajoissa, enkä kärsi verenpaineen heittelyistä. Mutta nyt verenpaine saattoi tehdä äkillisen nousun paikallani istuessani, ja kun nousin ylös, heitehuimaus iski, ja tuntui, että silmissä näkyy vain keltaista eikä pystyssä pysy.

Koska oli viimeinen työviikko ennen joululomaa, yritin sinnitellä töissä parhaani mukaan, vaikka univelka kasvoi, ja huimaus ja verenpaineen heittelyt tekivät kotoa poistumisesta aika pelottavaa. Arvioin oloni joka päivä uudelleen ja päätin sen mukaan, olenko työkuntoinen vai en.

Keskiviikkona tuli raja vastaan. Olin nukkunut hieman yli 2 tuntia, ja ahdistava, hakkaava tunne rinnassa ei vain mennyt ohi, vaikka otin Propralia täydellä annoksella. Siihen saakka olin saanut oireita hieman lievennettyä Propralin ja Buranan yhdistelmällä. Burana siksi, että se on rokotehaittoina ilmenevien sydäntulehdusten tavallisin hoitomuoto, joten otin sitä siltä varalta, että oireilu johtuu tulehduksesta.

Niin, ja tässä myös vastaus niille Twitterin suvakkitrolleille, jotka 24/7 päivystävät Twitterissä ja ulisevat, jos en jokaista heidän ulinaansa noteeraa. Syy sille, miksi en keskiviikkona ollut somessa oli vain siinä, että olin sängyssä makaamassa kirjan ja ASMR-videoiden parissa ja yrittämässä onnistua nukahtamaan.

Verenpaineen lisäksi olen mitannut kuumetta säännöllisesti sen selvittämiseksi, voisiko oireiluni johtua siitä, että minulla olisi korona. Oulussa sen ilmaantuvuus kun on korkealla. Minulla ei kuitenkaan ilmennyt mitään hengitystieinfektioon viittaavia oireita: ei kurkun oireita, nuhaa, kuumetta, lihaskipuja, haju- ja makuaistin menetystä tai muutakaan, mikä viittaisi edes hyvin lieväoireiseen koronaan. Ja se olisi perin kummallinen korona, että mitään hengitystieinfektion oireita ei ole, mutta outoja ja voimakkaita sydämeen ja verenkiertoon liittyviä oireita ilmaantuu. Oli todettava, että kyllä se oli vain se rokote.

Nyt on tiistai, ja toisesta piikistä on siis 11 päivää, ja sydänoireet ovat hiljalleen lieventyneet.

Edelleenkin heräilen tämän tästä, mutta pystyn myös nukkumaan pidempiä ajanjaksoja kuin tuntia kerrallaan, ja jos ottaa sekä täyden annoksen Propralia että melatoniinia, pystyy nukkumaan täydet yöunet kahdessa erässä. Eli herään jossain vaiheessa yötä, otan uuden setin pillereitä, ja niillä nukkuu sitten loput yöunet.

Heitehuimaus on myös lieventynyt, tosin taannehtivasti. Välillä on päiviä, jolloin näitä verenpaineen heittelyitä ei ole lainkaan, mutta seuraavana päivänä ne taas palaavat, mutta eivät niin rajuina kuin ensimmäisellä viikolla rokotteen jälkeen. Nyt olo on aika normaali, mutta harmittaa, että ensinnäkin jäi töitä väliin ja toisekseen ei ole edes jaksanut joulukuusta laittaa, kun on ollut niin väsynyt. Sitä on turha harmitella, että olen saanut rokottautumisesta maksaa vittumaisena oireiluna ja vielä juuri joulun alla - oma vikanihan se on.

Eniten harmittaa se, että puoliso joutuu typerehtimiseni takia murehtimaan. 

Olen sairastanut lapsesta asti paljon, ja siksi minulla on zeniläisen rauhallinen suhtautuminen kuolemaan (lisää aiheesta voit lukea kirjoituksestani Kas, minähän olen vielä elossa), mutta läheisiin tämä kokemus ei tietenkään ulotu. Heille jokainen sairastumiseni on aina yhtä järkyttävää ja pelottavaa, ja siksi en äidilleni ole vuosiin edes kertonut sairasteluistani. Hän on niitä murehtinut siitä asti, kun olin pieni lapsi, ja mitään hyötyä hänen hätäilystään ei ole kenellekään, joten olen katsonut parhaaksi säästää hänet näiltä asioilta viime vuosina.

No, tässäpä oli tämä tarina tältä erää. Vähän huono olo on edelleen, mutta tyhmyydestä sakotetaan. Eikös olekin ihana yhteiskunta, kun sinut pakotetaan olemaan tyhmä ja altistamaan itsesi terveysriskeille, joiden täyttä laajuutta ei edes tunneta, jos haluat olla varma siitä, että voit elää normaalia arkeasi jatkossakin.

Ja ei, älkää rokotefanaatikot tulko tähän sössöttämään, että rokotteet on perusteellisesti tutkittu. 

Jos näin on, miksi niiden valmistajat eivät suostu antamaan yhtäkään piikkiä ilman kirjallista vastuuvapautusta piikin seuraamuksista? Rokotteiden hankintasopimuksissa se sanotaan täysin selkokielisesti, että valmistaja ei ota vastuuta haitoista, koska tutkimustietoa niistä ei ole tarpeeksi, ja tästä syystä se päätyi juuri uutisiin, että pakolaisleirien asukit eivät saa koronarokotteita, koska heillä ei ole hallitusta, joka voisi vastuuvapautuksen antaa, ja rokotevalmistajat pelkäävät oikeusjuttuja.

Katson tässä, miten tilanne etenee, noudatan varovaisuutta ja seurailen terveydentilaani, ja jahka tilani on ollut sen verran pitkään hyvä ja vakaa, että oireilujen voi katsoa väistyneen, laitan Fimealle yksityiskohtaisen ilmoituksen oireista ja niiden ilmenemisen ajankohdista. 

Tämä oli minun päätökseni: tietoinen riski tulevaisuutemme turvaamiseksi. En ala sanomaan sinulle, pitäisikö sinun ottaa rokote vai ei. Jokainen päättää itse, mitä hän kehoonsa laittaa. Toivon kuitenkin, että jokainen perehtyy asian kaikkiin puoliin huolellisesti ja luotettavaa tutkimustietoa käyttäen ja harkitsee tarkasti, onko rokotteiden ottaminen niistä koituvan riskin arvoista. Kaikkien elämäntilanteet ja terveydentila ovat erilaisia.


Jos haluat laskea omat riskisi sairastua ja kuolla koronaan, voit tehdä sen tällä Britannian terveysviranomaisten luomalla nettilaskurilla. Valitse ensin "Start calculating", selaa sitten sivun alalaitaan ja hyväksy käyttöehdot ja täytä aukeavan laskurisivun kentät.

maanantai 20. joulukuuta 2021

Maailman tyhmin feikattu viharikos - katsaus Jussie Smollettin tapaukseen


On idiootteja, on vielä idiootimpia, ja kaikkien näiden yläpuolella aivan omalla tasollaan häärää näyttelijä Jussie Smollett. 

Siis kuinka uskomattoman tyhmä täytyy ihmisen olla, että romuttaa nousujohteisen uran ja maineensa lavastamalla itseensä kohdistuneen viharikoksen ja vieläpä tavalla, jossa jokainen teon yksityiskohta on toista typerämpi?

Kaikki meni putkeen Jussie-pojalla: oli hyvin alkanut ura näyttelijänä, vakiorooli kohtalaisen menestyvässä Empire-sarjassa, ja homoseksuaalisuutensa vuoksi tämä musta näyttelijä sai vielä medialta erityistä näkyvyyttä, jota heteronäyttelijälle ei tarjottaisi. Sitten Jussie päätti pilata kaiken puuhaamalla julkisuustempaukseksi tarkoitetun viharikoslavastuksen. 

Hän palkkasi pari afrikkalaista pikkurikollista, Osundairon veljekset (otsikkokuvassa) hyökkäämään kimppuunsa 29.1.2019 Chicagon yössä. 

Alkumetreiltä lähtien hänen tarinansa näytti naurettavalta: Oman tarinansa mukaan hän oli jostain syystä lähtenyt ostamaan voileipää keskellä yötä 32 asteen paukkupakkasessa ja kaukaa kotoaan. Tällä leivänhakureissulla kaksi Trump-kannattajaa oli MAGA-hatuissa käynyt hänen kimppuunsa, kutsunut häntä "siksi homoksi Empire-sarjasta", kaatanut valkaisuainetta hänen päälleen ja solminut hirttosilmukan hänen kaulaansa. Silmukan, joka oli edelleen Jussien kaulassa, kun poliisi lähes tuntia myöhemmin saapui hänen kotiinsa kuulemaan hänen rikosilmoituksensa. 

Se hiton voileipäkin hänellä edelleen oli. Harmillisesti en saanut selville taustatyössäni, mitä täytteitä leivässä oli, koska haluaisin tietää, mikä leipä on niin hyvä, että jopa rasistisen lynkkausyrityksen kohteeksi joutuessasi et vain heivaa leipää vaan pidät siitä kiinni tiukemmin kuin henkikullastasi. Miten Jussie meinasi asian poliisille selittää? Kertoa, että se on se kana-BBQ-spesiaali, ja poliisit ymmärtävät heti, miksi pidit leivästä kiinni taistellessasi murhanhimoisia rasisteja vastaan?

Jokainen, jonka korvien välissä on kaksikaan aivosolua yhteistyötä tekemässä, näki heti, että kyseessä on huijaus. 

Siis kuinka järkeenkäyvältä ja todennäköiseltä tuo tapahtumaketju kuulostaa: Jussie lähtee keskellä yötä pakkasen autioittamille kaduille hakemaan voileipää, kun hän voisi vallan mainiosti vain tilata ruokaa kuljetuksella, ja juuri silloin paikalle osuu kaksi rasistia vieläpä MAGA-hatut hiihtopipojensa päällä Trump-kannattajuutensa merkiksi.

Ja kaiken kukkuraksi nämä rasistit tunnistavat Jussie Smollettin - miehen, joka on tunnettu vain yhdestä sarjasta, jonka katsojat ovat pääosin mustia. Punaniskat eivät Empiren kaltaisia sarjoja pahemmin katsele. Ja tiesivät vielä miehen homoudestakin. Aika häkellyttävä sattuma.

Ja sitten he kävivät hänen kimppuunsa julkisella paikalla, ja heillä sopivasti oli köyttäkin mukanaan hirttosilmukan tekemistä varten. Siis etkö sinä muka ole kulkenut paukkupakkasessa MAGA-lippiksessä köyttä ja Kloritea repussa ihan vain siltä varalta, että törmäät mustaan julkihomoon, johon voisit kohdistaa rasistisen viharikoksen? Anna mun kaikki kestää.

Jussien valeiden ilmeinen naurettavuus ei kuitenkaan estänyt mediaa ja vihervasemmistoa tarttumasta täkyyn välittömästi. 

Jopa nykyinen presidentti Joe Biden ja varapresidentti Kamala Harris tuomitsivat kovin sanoin Smollettiin kohdistuneen "hyökkäyksen", ja tästä atakista oltiin jälleen rakentelemassa kaikille jo tuttua "kasvava äärioikeiston uhka" -narratiivia. Media oli tietysti menossa mukana, vaikka epäilemättä myös toimittajakunnassa osattiin tarinaa epäillä. Todennäköisesti mediassa vain toivottiin, että Smollettin  tarinaa ei pystytä valeeksi osoittamaan, ja se riittää.  

Sitten Jussien tarina alkoi natista liitoksistaan yhä enemmän, mutta vihervasemmisto piti pintansa ja paheksui syvästi rasisteja, jotka kehtaavat kyseenalaistaa homofobis-rasistisen rikoksen uhrin tarinointia. 

Noh, tutkinnan edetessä hyökkääjät löydettiin, ja he heittivät Jussien bussin alle ja tunnustivat pelastaakseen omat persauksensa.

Nämä hyökkääjät olivat kaksi afrikkalaista miestä, jotka Jussie oli palkannut hyökkäämään kimppuunsa. Jussie oli valitellut heille, että hän ei mielestään saa tarpeeksi rahaa Empire-roolistaan, ja oli arvellut viharikoksella saadun huomion edistävän hänen uraansa.

He olivat yhdessä jopa harjoitelleet sitä, miten tilanteen tulisi mennä, ja valvontakameratallenteista kävi ilmi, että Jussie oli vieläpä itse kiristänyt kaulansa ympärillä olevaa silmukkaa tiukemmalle, koska afrikkalaiset palkkarasistit eivät sitä osanneet tehdä. Videonauhat myös osoittivat Jussien kierrelleen autolla alueella jo hyvissä ajoin ennen atakkia ja palkatut hyökkääjät kyydissään. 

Poliisin virkapukukameroiden nauhoilta on ilmeistä, että poliisit ovat varsin hämmentyneitä siitä, miksi Smolletilla on edelleen köysi kaulansa ympärillä heidän saapuessaan hänen kotiinsa. Smollett selittää, että halusi poliisin näkevän sen, ja sen jälkeen hän pyytää poliiseja sammuttamaan kameransa. Poliisit ihmettelevät tätäkin, koska on hyvin poikkeuksellista, että sitä heiltä pyydetään: kamerat kun ovat heillä kansalaisten oikeusturvaa varten. 

Tallenteilla voidaan todistaa, mitä kanssakäymisessä poliisin kanssa on tapahtunut, eikä jouduta sana-sanaa-vastaan-tilanteisiin, joissa oikeusistuimet ovat taipuvaisia uskomaan mieluummin poliisia. Hän myös kieltäytyi luovuttamasta puhelintaan poliisille - melkein niin kuin hän ei olisi jotenkin halunnut, että tätä rikosta selvitetään.

Kuten sanottua, voisiko typerämpää tempausta keksiä? On typerää lavastaa viharikos, koska vaikka sellaisella saa julkisuutta, paljon julkisuutta herättänyt viharikos tuottaa myös perusteellisen poliisitutkinnan, ja käryhän siinä tulee käymään, jos olet yhdenkin virheliikkeen tehnyt. 

Ja Jussie teki niitä joka käänteessä.


Aivan ensimmäinen kysymys on se, että jos haluat kerran viharikoksen uhria leikkiä, miksi ryhtyä oikeasti lavastamaan moista tekoa ja peräti palkata hyökkääjät lavastusta varten? 

Jussie olisi voinut vain mennä someen väittämään, että hänen kimppuunsa käytiin ja että hänelle huudettiin rasistisia solvauksia, ja vihervasemmisto ja media olisivat nielleet tarinan aivan samalla tavalla.

Sitähän tapahtuu koko ajan: joku vähemmistön edustaja vain sepittää tarinan, ja koska se tukee vihervasemmiston ajatusmaailmaa vahvistusharhalla ja median agendaa, tarinasta tulee välittömästi Jumalan totuus. 

Joskus tosin näistäkin tarinoista käy noloja käryjä kuten Maryam Askarille, joka väitti medialle Suomi Ensin -aktiivien käyneen hänen kimppuunsa ja että hän vielä oli raskaana. Tapahtumapaikalla oli lukemattomia striimajia, joiden tallenteille Maryamin liikkeet tallentuivat, ja valeeksihan hänen tarinansa osoittautui: kukaan ei koskenut häneen sormellakaan, eikä sitä vauvaakaan myöhemmin kuulunut, niin taisi myös se osuus raskaana olemisesta olla valetta. Asialle eniten huomiota eniten tuonut Iltalehden Anna Egutkina vain poisti nimensä lehtijutustaan, kun totuus alkoi paljastua - mitään oikaisevaa juttua keksitystä viharikoksesta ei julkaistu.

Myös Husu Hussein ja Suldaan Said Ahmed ovat nolosti jääneet kiinni sepitetyistä rasismitarinoista, mutta mikään määrä feikattuja viharikoksia ei koskaan tule muuttamaan vihervasemmiston ja median reaktiota, kun seuraava tarina paukautetaan ilmoille. Sama teatteri käydään läpi silläkin uhalla, että lopputulos on kaikille kiusallinen. 

Jos Jussie olisi vain sepittänyt tarinan, riski kiinnijäämiselle valehtelusta olisi ollut huomattavasti pienempi: ei olisi mitään palkattuja hyökkääjiä, jotka tunnustavat kaiken omaa tuomiotaan alentaakseen, eikä löytyisi valvontakameratallenteita Jussien liikkeistä, joilla asiaa voitaisiin selvittää.

Ja miksi sotkea poliisi asiaan? 

Juuri sitenhän tällaisista valeista kiinni jäädään. Jos Jussie olisi vain selittänyt satunsa somessa, hän olisi saanut saman määrän julkisuutta. Hän olisi voinut peräti BLM-hengessä sanoa, että ei tee poliisi-ilmoitusta, koska ei luota rasistiseen poliisiin, joka ihan huvikseen kulkee ympäri maata ampumassa viattomia, raskaana olevia naisia pahoinpiteleviä fentanyylimustia sänkyihinsä heidän nukkuessaan. Tämä tarina olisi tuottanut mediassa ja rasisminvastustelijoissa jo sen mittakaavan lämmintä itkua, että ilmakehä olisi höyrynnyt sumusta kautta läntisen maailman.

Eräs kommentaattori summasi puoliksi mustan ja puoliksi juutalaisen Jussien suunnitelman älyttömyyden sillä, että se oli Jussien fiksumpi juutalainen puoli, joka sai idean feikatusta viharikoksesta, mutta musta puoli hoiti käytännön toteutuksen, ja vituiksihan se meni.

Kun asia lopulta päätyi oikeuteen, ja joulukuun 9. valamiehistö katsoi Jussien syylliseksi viiteen kuudesta syytekohdasta nimikkeellä "disorderly conduct", jonka voisi suomentaa häiriön aiheuttamiseksi ja jota käytetään Illinois'n osavaltiossa rikosnimikkeenä valheellisten tietojen antamisesta viranomaisille. Kuudennesta syytekohdasta hänet vapautettiin vain sillä perusteella, että jonkinlainen hyökkäys oli tapahtunut - lavastettu tai ei - koska tämä syytekohta koski yksittäistä lausuntoa poliisille 2 viikkoa myöhemmin ja vain sen lausunnon sisältöä, ei hänen koko tarinaansa.

Mutta miten reagoi Jussie?

Hän väittää edelleen olevansa syytön minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan ja aikoo valittaa tuomiosta. Todisteet hänen syyllisyydestään ovat enemmän kuin kiistattomat. On todistettu, että hän maksoi hyökkääjille, on todistettu, että he yhdessä suunnittelivat ja harjoittelivat hyökkäystä, on todistettu, että Jussie vieläpä itse veti silmukkaa kireämmälle ja on todistettu, että palkkahyökkääjät ostivat MAGA-hatut ja muut oheistuotteet. He jäivät tavaratalon valvontakameroihin, ja myyjä todisti heidän kyselleen nimenomaan MAGA-lippiksiä.

Mikä Jussien uusin tarina sitten on? Että hän ei ollut suunnitellut mitään lavastusta vaan että nigerialaisveljekset vain spontaanisti hyökkäsivät hänen kimppuunsa järjestäen jostain syystä samalla teatteriesityksen rasistisesta lynkkauksesta. Uskomattoman tyhmä tarina, koska se ei edelleenkään selitä sitä, miksi hän valehteli poliisille, ettei tuntenut hyökkääjiä, ja väitti heitä valkoisiksi rasisteiksi vaikka tunsi heidät itse ja oli juuri ennen hyökkäystä heidän kanssaan alueella autossa ajellut.

Mutta ei selityksessä tarvitsekaan olla järkeä, jos asiaa katsoo Jussien näkökulmasta. 

Youtubessa psykologia-aiheisia videoita tekevä psykoterapeutti Dr. Todd Grande arvioi, että Jussie voisi edustaa ns. haavoittuvaa narsismia - ei sitä tunnetuinta narsismia, jossa ihminen on yltiöpäisen itsevarma ja optimistinen vaan sellaista, jossa narsisti janoaa arvostusta ja huomiota, mutta hän on erittäin epävarma itsestään ja siitä, onnistuuko hän muiden arvostuksen saamaan. Grande ei tietenkään ventovieraita ihmisiä diagnosoimaan ryhdy, koska sellainen olisi ammattietiikan vastaista, mutta pyrkii videoissaan järkeilemään sitä, millaiset psykologiset syyt voisivat selittää aiheena olevan tapahtuman.

Uhrinarratiivin luominen sopisi tällaiseen persoonatyyppiin hyvin, koska tavan ihminen ei näe uhriudessa mitään erityisen hienoa, mutta haavoittuvan narsistin omituisessa maailmankuvassa uhriksi joutuminen on osoitus erityisyydestäsi ja siitä, että olet ansainnut muiden arvostuksen. 

Grande arvioi, että Jussie ei tule koskaan tunnustamaan valettaan, ellei hän löydä sen tekemiseen tapaa, jolla hän voisi uhristatustaan pönkittää. Yksi mahdollisuus on, että hän jossain vaiheessa tunnustaisi mutta väittäisi tekojensa johtuneen vain siitä, että häntä on niin hirvittävästi syrjitty ja hän halusi tämän kammottavan kohtalonsa yleiseen tietoisuuteen - eli piittaamaton yhteiskunta ajoi hänet rikokseensa sillä, ettei se tajunnut nostaa Jussiea jalustalle suurta arvostusta nauttivana henkilönä ajoissa.

Entä mitä tekevät ne media ja vihervasemmisto, jotka aikoinaan hyökkäsivät pää edellä hyödyntämään Jussien satuilua oman agendansa edistämiseen? 

Noh, Jussie on nyt pahimman sortin paariaa heillekin. Hän nolasi heidät kaikki ja päätyikin vahingoittamaan heidän agendaansa tuottamalla jälleen uuden feikatun viharikoksen, josta käry kävi. Raskauttavaa on juuri tuo viimeinen osuus: viharikoksen feikkaus on vihervasemmistolle pääsääntöisesti ok, koska niin voisi tapahtua, mutta käryäminen on vain noloa.

En usko, että olemme nähneet vielä tämän tarinan loppua. Jussien hinku huomiolle, maineelle ja rahalle on niin valtava, että ei hän tule vain hiljaa vetäytymään taka-alalle. Tavalla tai toisella hän tulee yrittämään paluuta viihdealalle, ja aika näyttää, tuleeko hän onnistumaan siinä.

torstai 16. joulukuuta 2021

Mitä tapahtui Enbuske-podcastille?


Olimme viime viikolla Junes Lokan kanssa Sanomatalolla nauhoittamassa podcastiä, jossa vetäjänä oli Tuomas Enbuske, ja nyt kun podcastin ennakkoon ilmoitettu julkaisupäivä on ohitettu, eikä haastattelua ole julkaistu, kysellään nyt kaikilta kolmelta, mitä oikein tapahtui. Eikös sen haastattelun pitänyt keskiviikkona tulla? Piti toki, ja nyt onkin syytä kertoa, mitä on meneillään. 

Todettakoon näin alkuun, että olemme Enbusken kanssa asiasta puhuneet tänään, mutta en tykkää yksityisten keskustelujen sisältöä levittää ilman erittäin painavia syitä, niin tämän juttutuokion yksityiskohtiin en mene. Kertokoon Tuomas itse omalta puoleltaan mitä halua. Julkisesti hän on tähän mennessä kertonut, että podcast tultaisiin joskus julkaisemaan, mutta ei hän oikeasti voi sitä tietää. 

Keskustelujen sisällön vuotaminen ei olisi edes tarpeenkaan tilanteen ymmärtämisen kannalta: tapahtui juuri se, mitä odottaisit tapahtuvan valtamedian kanssa toimiessa.

Keskustelussa kun mentiin alueelle, josta valtamedian oma narratiivi on järkkymätön ja sen kyseenalaistaminen ehdoton tabu: juutalaisiin, siionismiin ja holokaustiin. 

Ja vieläpä tietysti sellaisen mediatalon lähetyksessä, jonka perustajia ja suuromistajia tuon 1500 hengen vähemmistön edustajat ovat. Ei tilanne kovin erilainen tosin muidenkaan suurten mediatalojen kanssa olisi: niille kun on enemmän sääntö kuin poikkeus, että juutalaiset, jotka Suomessa muodostavat alle 0,03% väestöstä, ovat huomattavan yliedustettuina, mitä mediatalojen omistukseen ja toimintaan tulee. Keskustelussa ei mitään laitonta sanottu, mutta eihän tästä aiheesta tarvitsekaan - koska juutalaisaihe on täysi tabu, jo se, että aiheesta käydään keskustelua, jossa on useita eriäviä mielipiteitä, menee liian pitkälle.

Tämä onkin erityisen tärkeää ymmärtää varsinkin heille, jotka uskovat sensuurin iskevän juuri kansallismielisyyden takia. Kyllähän media jonkin verran on valmis antamaan tilaa kansallismielisille, mutta vain kun on pakko ja vain kun he eivät liikaa median omaa agendaa haasta. Vaikkapa perussuomalaisille mediassa ajoittain puheenvuoroja annetaan, mutta he ovatkin suurpuolue, jonka täysi sivuuttaminen olisi liian ilmeistä agendan ajamista medialta, joka yrittää edelleenkin puolueettomaksi tekeytyä.

Ja media osaltaan ohjaa persujakin noudattamaan agendaansa. Riikka Purra ja Sebastian Tynkkynen ovat saaneet huomattavasti enemmän neutraalia tai myönteistä palstatilaa medialta kuin puolueen nationalistit ja konservatiivit, ja näin media maanittelee puolueita omalle linjalleen: mitä vihervasemmistolaisempia olette, sitä enemmän tulette saamaan meiltä huomiota, ja mitä enemmän haastatte narratiivia, sitä enemmän saatte osaksenne huomiotta jättämistä ja mustamaalausta. 

Näin media pystyy myös rakentamaan omaa versiotaan nationalismista - sellaista, jossa kansallismielisyys tarkoittaa sitä, että hyväksyt väestönvaihdon, kunhan tulijat maksavat veronsa ja joka perinteisten perhearvojen sijaan tarjoaa pridetystä. "Nationalismia", jolla ei ole mitään tekemistä nationalismin kanssa.

Junes ja minä emme kauempana voisi olla tästä kansallismielisyyden irvikuvasta, joten olemme lähtökohtaisesti sitä kastia, jonka saama mediahuomio rajoittuu valheelliseen mustamaalaukseen ja jota ei koskaan päästetä itse kertomaan mielipiteistään. Enbusken virhe oli siinä, että hän oikeasti kuunteli, mitä sanottavaa meillä on ja miten sen perustelemme, ja kas, seinä tulikin vastaan ja hänen journalistinen vapautensa loppui siihen.

Jotkut ovat sanoneet, että ei olisi pitänyt kertoa somessa etukäteen asiasta, koska se antoi somen roskaväelle mahdollisuuden "känkelöintiin".

 Höpsis. Eivät ne ole Dmitry Gurbanovin kaltaiset someraivoavat rivijuutalaiset, jotka känkelöinnin tällaisessa asiassa hoitavat - häntä paljon vaikutusvaltaisemmat mediakonsernin uskonveljet kyllä hoitavat asian, vaikka somessa ei asiasta puhuttaisi yhtään mitään. 

Tästä puhuimmekin Juneksen kanssa kotiin saavuttuamme: saa nähdä, tuleeko tästä Enbuskelle vieläkin avartavampi kokemus, kuin hän odotti, kun hänen pomonsa tulevat osoittamaan todeksi sen, mitä heistä Enbuskelle sanoimme estämällä lähetyksen julkaisun.

Kun lähetystä ei julkaistu, kävimme Juneksen kanssa hieman vääntöä siitä, mikä oli Enbusken rooli asiassa. Junes oli alkujaan sitä mieltä, että kaikki oli huijausta alusta asti. Että mitään ei koskaan ollut tarkoituskaan julkaista, vaan Enbuske vain toivoi saavansa Juneksesta irti jotain, mitä Vehkoo-jutun korkeimman oikeuden käsittelyssä voitaisiin häntä vastaan käyttää.

Olin eri mieltä, olen edelleen, ja Enbusken kanssa käydyn keskustelun jälkeen Juneskin alkoi taipua kannalleni: että Enbuske ei juoninut mitään vaan ainoastaan yliarvioi raskaasti oman toimintavapautensa Sanoman alaisuudessa. Luotan omaan ihmistuntemukseeni, ja lisäksi Enbuske teki asioita, joita hänen ei olisi mitään järkeä tehdä, jos kyseessä olisi huijaus. 

Somen roskaväen someraivotessa hän sanoi, että hän valitsee vieraansa ulkopuolisten painostuksesta piittaamatta ja että haastattelusta tuli hyvä lähetys. Jos kyseessä olisi huijaus, hänhän noin sanomalla vain asettaisi itsensä noloon tilanteeseen, joka näyttäisi siltä, että hän ensin uhoaa journalistisella vapaudellaan mutta hannaa kuitenkin tosipaikan tullen. Uskon, että hän oli vilpittömästi siinä luulossa, että lähetys julkaistaisiin sovitussa aikataulussa.

On periaate, jonka olen hyväksi havainnut: "Älä oleta pahantahtoisuutta syyksi millekään, jos tyhmyys riittää saman asian selittämään." 

Tiedän, että tuo kuulostaa ilkeilyltä Enbusken suuntaan, mutta en sitä suinkaan niin tarkoita. En sano häntä tyhmäksi, koska tiedän, että ei hän sitä ole. Arvioisin hänet aika selvästi keskivertoa korkeamman ÄO:n ihmiseksi. Mutta sellainenkin voi olla tietämätön ja ymmärtämätön. Älykkyys itsessään on vain mahdollistaja maailman menon ymmärtämiselle, ja se vaatii aina rinnalleen laajan tietämyksen ja realismin, jotta älykkyys pääsisi oikeuksiinsa ja kantajaansa hyödyttämään.

Koska Enbuske ei ole samoin punapilleröity kuin Junes ja minä, hän ei vain ymmärtänyt, että nyt hän astuu media-alalla kielletylle alueelle tai edes tiennyt, että hän tosiasiassa työskentelee pitkälti juutalaisille. Ironista tilanteessa on tietysti se, että juutalaisten asema mediassa oli yksi puheenaiheista. Enbusken omat pomot osoittivat oikeaksi sen, mitä yritimme Enbuskelle sanoa.

Vastatessaan vihervasemmiston someraivoon podcastistä Enbuske otti esille sen, että hän on podcasteissään aikaisemmin haastatellut mm. pedofiilia ja sarjamurhaajaa. Se, että vihervasemmisto ei näistä lähetyksistä sanonut, että tällaisia vaarallisia ihmisiä ei tulisi päästää ääneen, kertoo kaiken tarvittavan someraivoajien moraalista ja prioriteeteista. Samanlainen osoitus heidän moraalirappiostaan nähtiin vain hieman aikaisemmin, kun "kämyt" ajoivat boikottikampanjaa Jari Sillanpäätä kohtaan. Erään antifan selitys sille, miksi he eivät osallistu tähän kampanjaan, oli siinä, että Sillanpää on pedari, mutta ei se nyt sentään rasisti ole. Siis kaikella vakavuudella hän tämän sanoi Punk in Finland -foorumilla.

Somessa aktiivisena ihmisenä vihervasemmiston kaksoisstandardit eivät varmasti Enbuskelle tulleet yllätyksenä, mutta puutteellisen punapilleröintinsä vuoksi hän ei vain ymmärtänyt, että hän työskentelee aivan saman arvomaailman omaaville ihmisille. Edes Enbusken raivokas siionismi ei häntä pelasta somen eikä mediatalon valitun kansan vihalta, jos hän yrittää nousta ulos siitä lokerosta, joka hänelle on annettu. Hänen roolinsahan on edustaa ns. räväkkää, sensuroimatonta ja suorapuheista tuotantoa, vaikka tosiasiassa rajat hänen toimintamahdollisuuksilleen ovat selvät. 

Eräänlaista ironiaa on siinäkin, että Enbuske itse halveksuu toimittajia, jotka teeskentelevät tällaista radikaalia suorapuheisuutta rahtaamalla studioon pari ihmistä, joiden mielipiteet eroavat vain yksityiskohdiltaan ja joista kumpikaan ei haasta vihervasemmistolaisen narratiivin ydinajatuksia. On epäilemättä karua joutua huomaamaan, että olet ollut yksi näistä valeoppositiota luovista toimittajista ja vieläpä tietämättäsi, kun useimmilla muilla näennäistä räväkkyyttä edustavilla toimittajilla heidän toimintansa on täysin tietoista ja laskelmoitua.

Ja nyt Enbuske onkin kiusallisessa asemassa. Hän ehti mennä sanomaan, että hyvä lähetys tuli ja että se julkaistaan, joten lähetyksen julkaisematta jättämisen selittäminen on vaikeaa. Hän kun sanoi myös tekevänsä yksin päätökset vieraistaan, joten hänen olisi joko valehdeltava ja väitettävä, että hän teki päätöksen olla julkaisematta podcastiä. Siinähän heräisi kysymyksiä: no miksi sitten kutsuit nämä ihmiset ja vielä sanoit, että hyvä lähetys tuli?

Jos hän taas kertoo totuuden ja twiittaa, että seinä tuli vastaan mediatalon johdon puolelta, hän tulee todistaneeksi luulleensa liikoja journalistisesta vapaudestaan ja siitä, kuka hänen vieraistaan todella päättää. Totuuden kertomalla hän myös purisi ruokkivaa kättä paljastamalla esimiestensä rajoittavan hänen toimintaansa ja vieläpä osoittaisi Juneksen ja minun olleen täysin oikeassa siitä, millaisia ne hänen esimiehensä ovat.

Yksi kiusallinen aspekti totuuden kertomisessa on myös se, mitä se kertoo lähetyksen kulusta, jos pomot ovat sanoneet, ettei tällaista voi julkaista. He kun tulevat samalla sanoneeksi, että kiivaasta siionismistaan huolimatta Enbuske ei heidän mielestään riittävän hyvin meille pärjännyt. Eihän heillä sellaisen haastattelun julkaisemista olisi mitään syytä estää, joka olisi meille kylmää kyytiä ja saisi meidät näyttämään tyhmiltä tai huonosti mielipiteensä perustelevilta.

Enbuske on nyt kertonut Twitterissä, että haastattelumme tullaan julkaisemaan, mutta kerrottakoon, että hän ei tästä varma voi olla ennen kuin podcast todella on Suplassa. Tiedän tämän keskustelumme perusteella, mutta kuten alussa sanoin, en tykkää yksityisten keskustelujen sisältöä levittää, niin en ryhdy yksityiskohtiin menemään asian suhteen, mutta tämä epävarmuustekijä on kaikkien edun mukaista todeta. Jos Enbuske ei taaskaan pysty lupaustaan täyttämään, siinä on entistäkin nolompi paikka hänelle.

Eihän sitä tiedä, vaikka hän oikeasti saisi haastattelumme julkaisuun. Itse kyllä epäilen, että ei tule saamaan, mutta ei mahdollisuutta voi toistaiseksi poiskaan sulkea tältä erää. Sopimukseen kun sisältyi se, että mitään ei keskustelusta leikata eikä sitä mitenkään editoida, joten hänen olisi saatava keskustelu sellaisenaan valitun kansan sensuurin läpi. Jos se ei sitä läpäissyt ennalta ilmoitettuun julkaisupäivään mennessä, tuskin se sitä läpäisee sen jälkeenkään.

Kiusallinen tilanne hänelle, epäilemättä. Ja siksi hän väistelikin somekansan kyselyjä siitä, missä se luvattu podcast oikein luuraa. Minua kiinnostaakin tilanteen jatkossa eniten se, hyödyntääkö Enbuske tämän mahdollisuuden oppia jotain, kun hänen omat pomonsa osoittivat haastateltavien olevan oikeassa, vai pitääkö hän edelleen kiinni vanhoista mielipiteistään.