Malala on sorron mannekiini

Malala Yousafzai on maailman nuorin Nobelin rauhanpalkinnon voittaja. Hän tuli tunnetuksi tyttönä, joka joutui koulumatkalla Talebanin murhayrityksen kohteeksi kotimaassaan Pakistanissa, ja josta tuli tyttöjen koulutuksen puolestapuhuja. Ikävä kyllä Malala on myös idiootti. Hän on harras muslimi ja vannoo islamin olevan rauhan uskonto. Talebanin ja muiden äärijärjestöjen islam on Malalasta vääristeltyä islamia, ja hän uskoo, että "oikea" islam kannattaa naisten koulutusta ja oikeuksia. Niinpä: idiootti. 

Malala: tyttöjen koulutuksen puolestapuhuja, itsejulistautunut, ainoa, oikea islam-asiantuntija ja sorron mannekiini.

Tämä köykäisesti koulutettu 18-vuotias vakavissaan uskoo, että hän tietää, mikä on todellista islamia. Hänestä lähestulkoon kaikki muslimit viimeisen 1400 vuoden aikana, mukaanlukien uskon perustaja Muhammed ja Hadithien kirjoittajat, ovat vain tietämättömiä todellisesta islamista. Tietysti aika suuri osa tästä ilmiömäisestä typeryydestä on nuoren tytön sinisilmäisyyttä (me tuskin luottaisimme samanikäisen idealistin arvioon kommunismista, mikäli tämä arvio olisi ristiriidassa sekä historian että asiantuntijoiden näkemysten kanssa), mutta mukana on selvästi myös haluttomuutta tunnustaa oman uskonnon perinpohjaista kauheutta.

Tämä on aika tyypillistä niiltä primitiivisten uskontojen edustajilta, jotka havaitsevat uskontonsa olevan ristiriidassa heidän oman moraalinsa kanssa, ja joilta puuttuu älyllistä rehellisyyttä sen tunnustamiseen, että vika on uskonnossa. He ryhtyvät tulkitsemaan uskontoa varsin omaperäisellä tavalla: jättävät huomiotta kaikki kamaluudet ja laajentavat mukavat asiat uskonnon kulmakiviksi, vaikkeivat ne niitä kenellekään muulle olisi. Tämä on heidän tapansa sovittaa uskonto heidän omaan moraaliinsa. Islam on olennainen osa Malalan identiteettiä, ja hän ei ole valmis näkemään siinä vikaa, koska silloin hänen olisi arvioitava koko maailmankuvansa ja arvojärjestyksensä uudelleen. Sitten on niitä, joilla on moraalin lisäksi tarvittavaa älykkyyttä ja älyllistä rehellisyyttä, kuten Ayaan Hirsi-Ali: ihmisoikeusaktivisti, islam-kriitikko ja kirjailija, jonka kohdalla uskonnon virheellisyyden ja moraalittomuuden havaitseminen johti siitä luopumiseen.

Malala on siis sorron mannekiini: hän ottaa hirvittävän uskomusjärjestelmän, joka on tuottanut systemaattisesti sortoa, kärsimystä ja kuolemaa, ja käärii sen sievään mutta täysin epärehelliseen rauhan uskonnon pakettiin. Hän esittää, että vika ei ole uskonnossa, vaan sadoissa miljoonissa ihmisissä, jotka tälläkin hetkellä tulkitsevat väärin siten, etteivät tulkitse sitä lainkaan vaan yksinkertaisesti tekevät, mitä se käskee. He noudattavat islamia sellaisenaan, kaunistelematta. Hän toimii mahdollistajana ja apologeettana tuholle, jota islam kylvää tänäkin päivänä, koska hän toimii aidon reformaation kannattajia ja islam-kriitikoita vastaan. Malala ei usko, että islamissa on mitään korjattavaa, vaan että jostain syystä vain islamilaisiin maihin on sattunut naisia hunnuttavia, naisten sukuelimiä silpovia ja profeetan tyyliin pyhää sotaa vannovia päänleikkaajia. Malalasta se kaaos ja kärsimys, jota islamilaisissa maissa tapahtuu, ei ole yhtään islamin vika. Miljardit muslimit kautta aikain vaan eivät ymmärtäneet islamia yhtä hyvin kuin tämä 18-vuotias tyttö.

Malala ei ole yksin: islam-apologeettojen keskuudessa samat valheet ovat yleisesti hoettuja, ja vääräuskoisetkin hyväntahtoisessa hulluudessaan ryhtyvät mukaan. Kun Ayaan Hirsi-Alin teos Neitsythäkki julkaistiin suomeksi, kustantaja Otava yritti jättää Muhammedia kritisoivan kohdan pois kirjasta tekniseen vikaan vedoten ja kiireesti selitti, että teos ei edusta totuutta muslimeista. Siis kustantaja itse yrittää silpoa julkaisemaansa teosta ja diskreditoida sen. Vaikka tokihan suomalaisen kustannusyhtiön väki tietää enemmän islamista ja siitä, millaisia muslimit ovat, kuin todellisessa islamilaisessa kulttuurissa kasvanut, islamin julmimmat piirteet omakohtaisesti kokenut Ayaan, vai?

Kaikki islam on islamia, ja uskonnon todellisesta luonteesta kertoo paljon se, että sen hirviömäisimmät edustajat ovat yleensä myös uskonnon opetuksia tarkimmin noudattavia. Malalan lempeä hömpötys edustaa hyvin kapeaa, vain positiivisimmat asiat huomioivaa islamia, ISISin islam taas kattavampaa islamia, jossa usko sen perustajan tahdon mukaisesti ei ole henkilökohtainen näkemys, vaan valtiojärjestelmä, ja sharia-lakia noudatetaan säntillisesti.

Yksipuolisen, kaunistellun islam-kuvan ruokkiminen on tuhoisaa niin meille kuin islamin vallassa elävillekin: kaunistelu ja vastuun siirtäminen pois uskonnolta jarruttavat todellista muutosta ja oikeuttavat islamin nimissä tehdyt hirveydet. Leikkimällä, ettei islam liity mitenkään siihen, että 11-vuotiaan tytön sukuelimet silvotaan ja hänet pakkonaitetaan vanhalle miehelle elämään kodin sisälle suljettuna, kaapuihin puettuna, pitää huolen siitä, että aina vain uudet tytöt joutuvat sen kokemaan. Se on kuin malariaepidemian keskellä leikkisi, etteivät hyttyset liity tautiin mitenkään.

Teeskentely pitää huolen siitä, että kritiikki ei suuntaudu todelliseen ongelmaan, eikä todelliseen ongelmaan siten puututa. Islamin hirveydet voivat jatkaa rehottamistaan kaikessa rauhassa, koska hyväntahtoiset hirviöt jättävät mieluummin puuttumatta ongelmaan kuin ottavat pienintäkään riskiä poliittisen korrektiuden rikkomisesta. Kaunistelija on osasyyllinen sortoon ja kärsimyksen vähättelijä. Syyllisen vastuun vähättely murhiin, raiskauksiin ja vuosituhannen jatkuneeseen sortoon ei tee kenestäkään moraalista, päinvastoin.