 |
| Kanadan pääministeri, mieslapsi ja politiikan Ken-nukke Justin Trudeau sanoi Castroa "merkittäväksi johtajaksi", jonka kuoleman hän ottaa vastaan "suurella surulla". |
Joskus myyttinen sädekehä henkilön yllä on niin vahva, että mikään määrä todellisuutta ei riitä sitä himmentämään. Suurelle yleisölle tällaisen sädekehän kantaja on esim. Äiti Teresa: vaikka julmat faktat hänen "hyväntekeväisyydestään" ovat kaikkien saatavilla, nimi on edelleen synonyymi pyhimyksen kaltaiselle malliyksilölle.
Vasemmistolle vastaavia henkilöitä ovat Che Guevara ja vastikään kuollut Fidel Castro. Kuuban vallankumouksen ympärille on luotu myytti urheista viidakkosisseistä, jotka taistelevat kansansa vapauttamiseksi, eivätkä vuosikymmenet raakuuksia ja sortoa sen jälkeen murenna myyttiä vasemmiston mielissä.
SDP:n nuorisojärjestö oli julkaissut ylistävän muistopuheen Castrosta kutsuen häntä väsymättömäksi idealistiksi ja ikoniseksi johtajaksi. Kanadan vasemmistolainen pääministeri Justin Trudeau taas piti niin imelän ja kaunistelevan muistopuheen, että se laukaisi Twitteriin uuden trendin. Trudeauta pilkattiin hashtagilla #TrudeauEulogies (Trudeaun muistopuheita), johon liitettiin yltiöpäisen romantisoituja muistopuheita mm. Josef Stalinille, Adolf Hitlerille ja Pol Potille.Sunnuntai-iltana kahdeksan jälkeen demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi väitti Twitterissä, että muistopuhe oli "epäonnistunutta satiiria". Jokin tekstissä kyllä epäonnistui, koska se oli täynnä kirjoitusvirheitä. Ilmeisesti kakkaa oli tullut demareiden niskaan, ja joku selitys oli keksittävä. Tämä asettaa demarinuoret harvinaiseen kategoriaan: otukset, joilla on vähemmän selkärankaa kuin Justin Trudeaulla. Trudeau sentään ei yrittänyt väittää puhettaan satiiriksi.
Mitä taas tulee idoleihin, Che Guevara oli rasistinen, homoja tappava teurastaja ja poliittinen puhdistaja, joten on aika huvittavaa, että LGBT-oikeuksia ajavat antirasistit ja -fasistit tämän miehen kuvaa kantavat t-paidoissaan. Mutta kantavathan he Neuvostoliiton lippujakin mielenosoituksissa. Ideologi kun pystyy sivuuttamaan kymmenet miljoonat kuolonuhrit, joita aate nyt välillä pikku sattumuksissa ja väärinkäsityksissä tuottaa.
Olen joskus sanonut regressiivisen vasemmiston heiluvan psykopatian ja sosiopatian välimaastossa enkä ole muuttanut mieltäni. Kun aate on vahva, voi maailmassa ideologisen linssin läpi nähdä aivan mitä haluaa. Psykopaatin mielessä Castron täytyy olla hyvä mies, onhan hän sosialisti kehitysmaasta, joten pikkuseikat on helppo sivuuttaa. Pikkuseikat, kuten:
-Lukemattomien kuubalaisten vangitsemiset, kidutukset ja teloitukset
-Oman kansan alistaminen pysähtyneisyyteen ja kurjuuteen, koska ideologiasta on jääräpäisesti pidettävä kiinni.
-Ja ehkäpä ennen kaikkea Castron voisi muistaa miehenä, joka oli aloittaa maailmanlopun sodan Kuuban ohjuskriisin aikaan. Mikäli Hrustshev ei olisi ollut Castroa järkevämpi ja olisi tämän neuvoja kuunnellut, olisi kriisi päättynyt ydinsotaan.
Jotkut olivat suorastaan tyrmistyneitä demarinuorten kannanotosta. Minä en. Kyseessä on vain se sama psykopatia, jonka vuoksi nämä samat vasemmistolaiset pystyvät muutkin ideologiansa tuottamat kauheudet jättämään huomiotta. He kykenevät katsomaan, että suomalaisten ryöstöt, pahoinpitelyt, raiskaukset ja tapot ovat hyväksyttävä hinta kehitysmaamaahanmuuton vastaanottamiselle. Osa heistä yltyy jopa syyttämään uhreja teoista.
Miettikääpä sitä hetki: nämä siis ovat ihmisiä, jotka katsovat, että heidän tavoitteensa on niin tärkeä, että ei ole väliä, vaikka joku tulisi sitä toteuttaessa raiskatuksi. Pystytkö itse kuvittelemaan asian, jota haluaisit niin paljon, ettet piittaisi moisesta vahingosta kanssaihmisillesi?
Tämän vuoksi en ylläty mistään, mitä nämä ihmiset sanovat tai tekevät. Eikä teidänkään pitäisi. Odottakaa heiltä aivan mitä tahansa.
