Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laura Huhtasaari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laura Huhtasaari. Näytä kaikki tekstit

torstai 4. tammikuuta 2018

Huhtasaariko epätieteellinen? Kiusallisia kysymyksiä vihervasemmiston ehdokkaille

 

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren usko luomisoppiin nostetaan mediassa tasaisin väliajoin esille, ja Huhtasaaren vastustajat sanovat, ettei ketään moisiin epätieteellisiin höpötyksiin uskovaa tulisi äänestää. 

Jostain syystä media on unohtanut kysyä ehdokkailta monista epätieteellisistä tai muutoin helposti virheellisiksi osoitettavista näkemyksistä. Toki voi olla, että asiaa ei ole sattumalta unohdettu, koska kyseiset uskomukset ovat yleisiä vihervasemmiston keskuudessa. Tein kuitenkin medialle avuksi listan kysymyksiä, joita he voivat jatkossa esittää ehdokkaille.

1. Ovatko turvapaikanhakijat positiivinen vaikute Suomelle
   a) taloudellisesti
   b) sosiaalisesti?

2.  a) Onko sukupuolia enemmän kuin 2?
     b) Jos vastasit kyllä, montako niitä on?

3. Voiko sukupuoltaan vaihtaa?

4. Ovatko naiset ja miehet luontaisilta kyvyiltään keskimääräisesti yhdenvertaisia?

5. Onko islam yhteensopiva länsimaisen arvomaailman kanssa?

6. Onko ilman laillista oleskelulupaa maassa oleskeleva laiton maahanmuuttaja?

7. Onko vihapuhe tai rasismi merkittävin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle?

Listassa on vain muutama esimerkki, mutta haluaisin kovasti nähdä vihervasemmiston ehdokkaiden tekevän itsestään täysiä pellejä kysymyksiin vastatessaan. Mikä valtamedian sivusto uskaltautuu ottamaan tästä kopin?

tiistai 22. elokuuta 2017

Uuvattien myötähäpeällinen puolueprojekti on tuhoontuomittu

(Kuva: Henry Laasasen Facebook-seinä)


Melkein kävi sääliksi katsoa puolustusministeri Jussi Niinistön masentavaa, yksinäistä seisoskelua torilla kannattajakorttien keruun parissa. Melkein. 

Kun Niinistö heitti ilmoille toiveajattelua yhteisestä suurpuolueesta Keskustan ja Perussuomalaisten kanssa, oli epätoivo jo käsinkosketeltavaa. Toki ainakin teoriassa Keskusta ja Perussuomalaiset voisivat yhdistyä suurpuolueeksi, mutta miksi ihmeessä he uuvatteja mukaan ottaisivat? Keskusta ja PS toisivat kannatuspottiin viimeisimmän kyselytutkimuksen mukaan 17,3% ja 8,8%. Ministerinpaikkoja hinkuvalle minipuolueelle tuskin olisi kysyntää seuralaiseksi.

Uuvattien olisi tullut tietää, ettei heidän projektinsa voi onnistua, koska alkumetreiltä saakka se on kärsinyt toivottomasta innostuksen puutteesta.

 Politiikassa menestyksen voi lähes poikkeuksetta arvioida innostuksen määrän mukaan. Trumpin kampanjatilaisuudet olivat vaalien alla pullollaan aidosti innostunutta kansaa siinä missä Hillary Clintonin julkkiskannattajatkin vaikuttivat tukevan häntä pitkälti "pienempänä pahana". Brexit-äänestyksen alla Brexitin kannattajien keskuudessa oli vilpitöntä intoa ja mahdollisuuden tuntua, mutta vastustajat keskittyivät negatiivissävytteiseen tuomiopäivän enteilyyn.

Ranskan viimeisimmissä vaaleissa innostus oli Emmanuel Macronin kansanliikkeen takana. Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin tuloksenkin pystyi tällä periaatteella ennustamaan: Sampo Terhon kannattajat puolueen johtopaikoillakin vaikuttivat vähintään innottomilta, eivätkä osanneet kunnolla sanoa, miksi Terhosta tulisi mahtava puheenjohtaja, mutta kansallismielisten riveissä Halla-ahon puheenjohtajuutta puuhattiin aidolla uskolla ehdokkaaseen.

Sääntö innostuksesta on aina hyvä ennuste - ja uskallan tämän säännön vuoksi olla varsin luottavainen Laura Huhtasaaren hyvään menestykseen tulevissa presidentinvaaleissa - joten innostuksen ollessa niin vähissä, että suhteetonta valtaa hallituksessa pitävä ek-ryhmä onnistuu saamaan puolustusministerin näyttämään lähinnä sääliä herättävältä, pitäisi ymmärtää laittaa pillit pussiin.

Onnetonta innostuksen puutetta heijasteli myös Simon Elon vakuuttelu siitä, että kyllä ihmiset innostuvat liittymään mukaan, kunhan kannattajakortit on kerätty. Käytännössä Elo siis sanoo, että kyllä he varmaan löytävät joitain opportunisteja hyppäämään kelkkaan, jahka asema seuraavissa vaaleissa on hieman turvatumpi 5000 kannattajakortin myötä ja varsinainen työ puolueen perustamiseksi on tehty.

Sininen Tulevaisuus on siis eräänlainen puolueiden Benjamin Button, joka ikääntyy käänteisesti. Lähdetään liikkeelle siitä, että pyritään ministerin- ja kansanedustajan paikoilla tuottamaan kansansuosiota, vaikka kansansuosio on pääsääntöisesti vaadittua kyseisten paikkojen hankintaan. Kerätään ensin kannattajakortteja ja toivotaan, että ihmisten innostus perustaa uusi puolue heräisi sen jälkeen. Ryhdytään puolueen perustamiseen ja vasta sen jälkeen pohditaan, mikä puolueen linja edes on tai miten se erottuu jo olemassaolevista puolueista.

Eikä se tule sen paremmaksi muuttumaan. 

Tällä hetkellä uuvatit nauttivat vielä tietynlaista alkuinnostusta ja uutuudenviehätystä, ja Perussuomalaisten puoluekokousta seurannut draama on tarjonnut heille hyvin näkyvyyttä mediassa. Ne kaikki loppuvat aikanaan, todennäköisesti tämän syksyn aikana. Sitten ryhmä on omillaan, ja tämän hetken surkeat kannatusprosentit voivat vielä päätyä näyttämään hyviltä ajoilta.

Viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan tämä parinkymmenen kansanedustajan ja viiden ministerin puolue nauttii nyt 1,6% kannatusta. Hienoa; enää 0,7% nousua, niin ollaan ulkona kyselytutkimuksen virhemarginaalista!

Uuvatit ovat jo nyt lähinnä spektaakkeli, jota seurataan huvituksen kanssa, ja somessa naureskellaan epätoivolle löyhkääville vakuutteluille:

Kyllä tämä tästä. Kyllä 0,7% on ihan hyvä tulos, kun ottaa huomioon tämän ja tuon! Yhdeksän niitä kannattajakortteja tuli, eikä yksi! Ja oli veturimiesten lakkokin! Ilman sitä olisi tullut AINAKIN kymmenen!

Tämän vuoksi jopa Elon toiveet kelkkaan 5000 kannattajakortin keräämisen jälkeen hyppäävistä opportunisteistakin ovat haihattelua vailla todellisuuspohjaa. Rotat pakenevat uppoavista laivoista, eivät hypi niihin sisään.