Ettei kenelläkään vaan tulisi paha mieli

Esimerkki poliittisesti epäkorrektista totuudesta. Evoluutiobiologi Richard Dawkins totesi, että trans-naiset ovat naisia vain kokemuksensa, ei kromosomien kautta, joten heidän naiseksi kutsumisensa on vain kohteliaisuus. Someraivo seurasi.

Poliittinen korrektius (engl. political correctness, PC) on kielenkäytön tai toiminnan tapa, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään. Se on sellaisen kielenkäytön tai toiminnan välttämistä, jonka koetaan sulkevan pois, loukkaavan tai syrjivän ihmisryhmiä, joiden katsotaan olevan sosiaalisesti epäedullisessa tai syrjityssä asemassa. (Wikipedia)

Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan merkittävimpiä onnistumisia oli suora kieltäytyminen poliittisesta korrektiudesta. Tämä tietysti suuttutti poliittisesti korrektin vasemmiston. "Poliittinen korrektiushan on vain kohteliaisuutta muille ja tarpeettoman loukkaamisen välttämistä. Ei se ole mitään sensuuria," summaa yleisimmän reaktion Trumpin linjaan.

Brittiläinen vasemmistolehti The Guardian julkaisi marraskuun lopulla artikkelin otsikolla "Poliittinen korrektius: kuinka oikeisto keksi haamuvihollisen". Artikkelin ydinajatus on, että poliittinen korrektius on oikeiston keksimä lyömäase, jolla luoda kahtiajakoa eliitin ja tavallisen kansan välille, ja kritiikki poliittista korrektiutta kohtaan lytätään yleistävänä ja äärimmäisiä karikatyyrejä etsivänä.

Ääritapaukset ovat toki ne helpoimmin tiensä otsikoihin löytävät. Sellaiset tapaukset, kuten pc-termin keksiminen sanalle pedofiili tai kolumbialaisen kansallisasun käytön kieltäminen kolumbialaissyntyiseltä opiskelijalta, koska asu on rasistinen kolumbialaisia kohtaan. Poliittinen korrektius ei kuitenkaan ole vain kulttuurillisesta appropriaatiosta sössötystä tai yltiökohteliaiden kiertoilmausten keksimistä, vaikka kiertoilmauksia usein käytetään tyyppiesimerkkinä ilmiöstä.

Koska poliittinen korrektius pyrkii välttämään loukkaamista, se luo keskusteluun massiivisen rajoitteen. Loukkaus on subjektiivinen kokemus, joten melkein mikä tahansa voi jonkun kokemuksen mukaan olla loukkaavaa. Kun rajoituksia noudatetaan, tulee tietyistä, vaikeista aiheista keskustelemisesta mahdotonta.

Poliittisen korrektiuden rampauttava vaikutus näkyi mm. Barack Obaman kieltäytymisessä termin "islamilainen terrorismi" käytöstä. Joku muslimihan voisi sellaisesta mielensä pahoittaa. Jos modernin terrorismin ilmiötä ei saa kutsua sen todellisella nimellä, tyssää keskustelu aiheesta alkuunsa. Muslimit tuottivat viime vuonna useamman kuin yhdeksän kymmenestä maailman terrori-iskusta.

Jos puheeseen islamilaisesta terrorismista tai islamin ja terrorismin yhteydestä ei suostuta, ei koskaan voida käydä todellista keskustelua siitä, mitkä ovat terrorismin aiheuttajat, mikä luo riskejä länsimaisille tai miten islam voisi terrorismista irtaantua. Kaikki nuo keskustelulinjat vaativat lähtökohdan, jossa todetaan, että muslimeilla on hurja yliedustus terrorismissa ja islamilaisen terrorismin juuret ovat islamissa ja sen profeetan opeissa.

Maahanmuuton ongelmat ovat virtahepo suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Kaikki hiemankaan asioita seuraavat tietävät, että integraatio ei ole toiminut ennen, eikä se toimi nyt. Tiedetään, että kehitysmaista tulevien maahanmuuttajien työllisyys ja koulumenestys on kantaväestöä heikompaa, eikä korjaudu ajan saatossa. Tiedetään, että islamismi kytee kaikkialla, missä on muslimeja. Tiedetään, ettei huoltosuhteen heikkous parane lisäämällä yhteiskuntaan ainesta, jonka huoltosuhde on monin verroin suomalaista heikompi. Tiedetään, että varsinkin seksuaalirikoksissa muslimimaahanmuuttajien yliedustus on valtava.

Mutta milloin olet päässyt seuraamaan todellista keskustelua mistään em. aiheista? Olet varmaankin nähnyt yksittäisiä uutisjuttuja siellä täällä, joissa jotain aiheista hipaistaan, mutta siihen se jääkin. Poliitikot tarttuvat innolla vaikkapa koulutuksen tai vanhustenhuollon ongelmiin, mutta maahanmuuttoon harva uskaltaa koskea, koska korkean tason poliittisen keskustelun avaaminen vaatii poliittisesti epäkorrektien faktojen tunnustamisen ja sen mukana tulevat julkisuusriskit.

Jos joku mainituista ongelmista päätyy keskusteluun, on keskustelu alusta saakka kehystetty poliittiseen korrektiuteen. Maahanmuuttajanuorten heikon koulumenestyksen oletetaan lähtökohtaisesti johtuvan rasismista tai syrjäytymisestä tai yliedustuksen seksuaalirikoksissa vain tilastollinen kummajainen, joka aiheutuu mystisesti ilmoitusherkkyydestä ja väärinymmärryksistä.

Tällöinkään todellista keskustelua ei voida käydä, koska keskustelun linja ja lopputulos on sisällytetty sen lähtökohtiin: kaikki johtuu aina rasismista tai muista ulkoisista tekijöistä, massamaahanmuuton on oltava perustavanlaatuisesti hyvä asia ja monikulttuurisuuden onnistunut ideologia, jolla nyt vaan on hieman rasismista ja resurssipulasta aiheutuvaa alkukankeutta.

Tässä piileekin syy sille, miksi vasemmisto on niin sitoutunut poliittiseen korrektiuteen ja pyrkii sen vaikutuksia vähättelemään. Poliittinen korrektius on laajasti toteutettuna tehokas ase, koska sen avulla voidaan tuomita oman ideologian vastaiset faktat ja ideologiaan kohdistuva kritiikki sekä saada eri mieltä olevat pelkäämään kantansa ilmaisemista.

Jos poliittiseen korrektiuteen ei vapaaehtoisesti suostuta, siihen pakotetaan.

Sebastian Tynkkynen veti julkisesti sen johtopäätöksen, että 9-vuotiasta tyttöä raiskaava ja avioliittoihin nuorten tyttöjen kanssa kannustava profeetta on pedofiiliprofeetta. Väitettä on vaikea perustella epätodeksi, se on vain poliittisesti epäkorrekti. Koska joku voi kuitenkin faktuaalisesta lausunnostakin mielensä pahoittaa, katsoi suomalainen oikeusjärjestelmä parhaaksi näpäyttää Tynkkystä tämän päivän vaarallisimmasta rikoksesta: poliittisen korrektiuden puutteesta.

Näkemyksistä, jotka ovat poliittisesti korrekteja mutta faktuaalisesti epätosia, on tullut niin valtavirtaa, että niitä tungetaan jopa koulujen opetusohjelmaan. Samalla kun luonnontieteen opettaja opettaa lapsille, että ihmislajilla on kaksi sukupuolta ja niiden ulkopuolelle syntymästään putoavat ovat kehityshäiriöstä kärsiviä, poliittisesti korrektilla sukupuoli-ideologialla vakuutellaan samoille lapsille, että sukupuoli ei ole binääristä ja on täysin omasta tajunnantilasta riippuvainen.

Miesten ja naisten välillä ei saisi nähdä mitään psyykkisiä eroja, olivat ne sitten kuinka todettuja tahansa, ja fyysisiä erojakin on sallittua tunnustaa vain ilmeisimissä ulkoisissa asioissa. Jopa miesten suurempaa ylävartalon voimaa ja lihasmassaa on yritetty selittää sosiaalisella ehdollistamisella sukupuolirooleihin. Tutkijat, jotka käsittelevät rehellisesti eroja sukupuolten tai rotujen välillä, päätyvät pian akateemiseen paarialuokkaan.

Tämän on saanut karvaasti kokea tanskalainen Helmuth Nyborg, joka on kirjoittanut tutkimustöitä sekä sukupuolien eroista että kehitysmaamaahanmuuton vaikutuksesta tanskalaisen kantaväestön älykkyyteen. Nyborg on joutunut virastaan hyllytetyksi sekä tutkintoihin lukuisista syytöksistä akateemisesta vilpistä. Nyborg on lopulta voittanut kaikki juttunsa, mutta vainon vaikutukset sekä hänelle yksilönä että tiedeyhteisölle kokonaisuutena ovat tuhoisat.

Yksilön ura ja uskottavuus pyritään tuhoamaan ja samalla tiedeyhteisölle välitetään selkeä viesti: jos tutkitte kiistanalaisia asioita, löytäkää poliittisesti korrekteja tuloksia tai varautukaa vastaamaan seurauksista.

Poliittisen korrektiuden ihannointi on vahingoittanut monen viattoman elämää ja rampauttaa julkisen keskustelun ja akateemisen työn. Se kierouttaa kokonaiset kansakunnat uskomaan, että on tärkeämpää olla loukkaamatta ketään kuin olla totuudenmukainen. Todellisia ongelmia ei voida ratkaista, koska niiden käsittely vaatisi poliittisesti epäkorrektia puhetta. Poliittinen korrektius on kuin nukutuspiikki, jonka jälkeen tappava annos voidaan helposti jaella lamaannuksen vallassa olevalle uhrille.

Kun Adolfille on tarvetta...

Mitä tehdä, kun haluaisit Adolfin mutta ei ole Adolfia? Silloin sellainen on tehtävä. Otetaan henkilö, brändätään hänet kirjaimellisesti Hitleriksi ja suhtaudutaan kaikkiin hänen tekemisiinsä brändin vaatimalla hysterialla. 

Presidentti Trumpin "muslimikielto" on otettu vastaan juuri moisella hysterialla. Hysteria on rakennettu kahden virheellisen ajatuksen varaan: että on perusoikeus matkustaa vieraaseen valtioon ja että Trumpin toimet ovat suorastaan ennennäkemätöntä kiihkoilua.

Kenenkään perusoikeuksiin ei missään vaiheessa ole kuulunut muuttaminen tai lomailu toisessa valtiossa. Suvereenit valtiot päättävät itse, keitä he päästävät sisään, ja aiemmin myönnetty etuoikeus maahan saapumiseen voidaan tarpeen vaatiessa perua keneltä tahansa ulkomaalaiselta. Valtion oikeudet ovat tässä asiassa järkkymättömät, perusoikeutta matkustamiseen taas ei ole olemassa.

Trumpin määräyksessä on kyse maahantulokiellosta seitsemän terrorismin syntysijaksi katsotun valtion kansalaisille tai niihin kaksoiskansalaisuuden omaaville. Ja ei, Suldaan Said Ahmed ja Li Andersson, syntymämaata ei katsota, vaikka kuinka haluaisitte sellaisen pykälän keksiä ja sen nojalla uhriutua.

Monet väittävät määräystä perustuslain vastaiseksi, mutta tosiasiassa määräys on vain presidentille suodun toimivallan käyttöä. 

Presidentin valtaa laajennettiin merkittävästi Obaman kaudella, jolloin Obaman presidentillisistä määryksistä intoilleet unohtivat, että seuraavaksi Obaman hankkima valta voi siirtyä republikaanipresidentin käsiin. On myös väitetty, että Trumpin määräys olisi liittovaltion tuomarin toimesta kumottu. Sekään ei pidä paikkaansa. Tuomarin määräys mahdollistaa niiden kieltolistan maiden asukkaiden maahantulon, joilla on asianmukaiset matkustusasiakirjat ja viisumi, mutta ei vaikuta esim. Trumpin täyskieltoon pakolaisten saapumiselle.

Kiellossa ei ole mitään uutta. Sellaisia on toteutettu tilanteen vaatiessa ennenkin: v. 2011 Obama määräsi Irakilaisille vastaavan kiellon puoleksi vuodeksi, presidentti Carter taas laittoi kieltolistalle iranilaiset. Myös raflaava "muslimikielto" -nimi on varsin harhaanjohtava, koska kielto koskee vain joka kahdeksatta muslimia maailmassa. Listalla on 7 muslimimaata, sen ulkopuolella kymmeniä.

Kuitenkin juuri nyt Suomenkin poliittinen johto on kilpaa tuomitsemassa "muslimibänniä" ihmisoikeuksien vastaisena. Missä he olivat, kun Obama esti irakilaisten pakolaisten pääsyn maahan? Missä he olivat silloin, kun 16 muslimimaata päätti estää maahantulon Israelin kansalaisilta? Ovatko päättäjämme todella niin avuttomia ja epäpäteviä, etteivät ymmärrä kiellon olevan tavallista ulkopolitiikkaa, vai ainoastaan niin moraalisäteilyn tarpeessa, että tarttuvat tilaisuuteen mainostaa omaa hyveellisyyttään?

Tosiasiassa mitään tällaisia kieltoja vastaan ei tulisi protestoida. Ne ovat normaalia ulkopolitiikkaa, ja niiden kaltaiset rauhanomaiset painostuskeinot ovat huomattavasti pienempi paha kuin sodankäynti. Muistettakoon, että Obama pommitti muslimeja läpi kahden virkakauden.

Tämä on tietenkin vain minun näkemykseni, mutta jos olisin syyrialainen, ottaisin mieluummin maahantulokiellon maahan toisella puolen Atlanttia kuin pommin niskaani.

Itse listan sisältökin on herättänyt hupaisaa salaliittoilua. Ilta-Sanomat julkaisi amerikkalaislehtien pohjalta artikkelin, jossa pohdittiin, vaikuttivatko Trumpin liikeyhteydet siihen, mitkä maat listalle päätyivät. Kukaan ei tuntunut huomaavan, että sille on syynsä, miksi Trumpin määräyksessä ei nimetä yhtään maata: lista oli jo olemassa.

Seitsemän listan maata ovat Obaman hallituksen käsitys terrorismin syntysijoista. Trump ei siis listaa luonut, eikä hänen liikeyhteyksillään siten voinut asian kannalta olla merkitystä - lista on hänen edeltäjänsä tuotos.

Trumpista on tullut muutoinkin syntipukki Obaman toimille. Kun Washington DC:ssä pidätettiin mellakoitsijoita - joita nyt uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeus - ja heidän lomassaan muutama toimittaja, leimasi vasemmisto pidätykset ja syytteet uuden Adolfin valtakauden julmaksi alkusoitoksi.

Pidätetyt toimittajat joutuivat itse oikaisemaan Twitterissä, että heidät vapautettiin pian ilman syytteitä. He, jotka syytteitä saavat, saavat niitä sellaisen lain nojalla, joka oli olemassa jo ennen Trumpia. Kymmenen vuoden vankeudet mahdollistavan lain allekirjoitti voimaan - yllätys, yllätys - Barack Obama.

Kuten sanottua: jos Adolfille on tarvetta, sellainen rakennellaan - oli asioiden todellinen tila mikä tahansa. Ilmeisesti maailmassa ei vaan ole tarpeeksi sortoa tällä hetkellä. Hitler joudutaan vääristelyllä tuottamaan, viharikoksiakin täytyy lavastaa ja Suldaan-parkakin saa matkustaa Yhdysvaltoihin, vaikka niin kovasti haluaisi olla kiellon alla. On se raskasta olla suvaitsevainen.