keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Suunnitteleeko Iin kunta turvapaikanhakijoilla rahastamista?

Kolmen vuoden rahasampo pikkukunnalle asukkaiden viihtyvyydestä piittaamatta.
On temppu, jolla lähes mikä tahansa kunta voi juoksuttaa valtion rahaa talouteensa varsin helposti. Homma menee niin, että pieni kunta ottaa pakolaisia tai turvapaikanhakijoita asumaan, myöntää heille mahdollisimman paljon tukiaisia ja anoo valtiolta ja järjestöiltä määrärahoja erinäisiin harrastelutoimiin. Valtio kun korvaa kolmen vuoden ajan puolet kaikesta myönnetystä toimeentulotuesta, joten siten voidaan tehdä turvapaikanhakijoihin investointi, jonka arvo tuplaantuu, kunhan vain pidetään huoli siitä, että tulijat käyttävät rahansa paikkakunnalla.

Kaiken tämän päälle tulee vielä valtion vuosittainen kuntakorvaus, joka yli  7-vuotiaasta tulijasta on 2300 euroa, sitä nuoremmasta 6845 euroa. Kymmenestä neljän hengen perheestä saa siis jo peruskorvauksina mukavat 182 00 euroa.

Lieksassa myönnettiin somaleille toimeentulotukea jopa vuosiksi kerrallaan ja riippumatta siitä, oliko tulija edes jättänyt hakemusta. Kunnan johto kannusti sosiaalitoimea tähän, ja kunnassa jopa järjestettiin pohdintoja siitä, miten estää tukirahojen valuminen läheisen Joensuun kauppoihin. Kun huijaus paljastui kaikessa laajuudessaan, kunnanjohtaja avoimesti tunnusti toiminnan motiivin: "Tukimiljoonat näkyy kylänraitilla," sanoi hän puolustukseksi.

Nämä pienet kunnat luottavat siihen, että tulijat muuttavat johonkin suurempaan kaupunkiin ennen kolmen vuoden täyttymistä, mutta aina niin ei käy. Lieksan somalit eivät lähteneetkään vaan muodostivat uuden yhteisön Lieksaan, ja rahastus puri kunnan johtoa nilkkaan, koska he päätyivätkin lopullisiksi maksumiehiksi.

Iin kunta on kirjoittanut ELY-keskukselle avoimen shekin turvapaikanhakijoiden suhteen: Ii on sitoutunut ottamaan niin monta tulijaa kuin ELY-keskus vain keksii lähettää. Todennäköisin syy tälle on, että Ii yrittää tehdä "lieksat" ja rahastaa tulijoilla.

Vain 15% suomen kunnista suostui moiseen sopimukseen. Kuitenkaan Iin kunnan tiedotesivu ei kerro tästä yhtään mitään. Siellä höpistään tuulivoimasta ja vuoden iiläisistä, kun näin suuri päätös jätetään kertomatta. Selvästi tästä ei haluta tehdä numeroa, etteivät kuntalaiset heräisi vastustamaan tätä.

Millainen Ii on vuonna 2020? Aiheellinen kysymys.

ELY-keskus todennäköisesti pakkaa hölmöläiskunnat täyteen tulijoita, koska hehän koko ajan valittavat kuntapaikkojen puutteesta. Avoimet shekit eivät varmasti jää hyödyntämättä. 

Tavallisen kuntalaisen olot menevät ahtaammaksi: kun vuokra-asuntomarkkinoille pukataan uusia vuokralaisia, joilla on valtion taholta taattu vuokranmaksu, on paikallisten vaikeampi löytää asuntoja. Iin vuokrat ovat jo valmiiksi erittäin korkeat, ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti uudet tulijat nostavat vuokria. Ii on myös valmiiksi muuttovoittoinen, joten tätä ylimääräistä painetta ei tarvita. Terveydenhuolto ja koulujärjestelmä joutuvat paineen alle, kun palveluille tulee uusia käyttäjiä. Kunnat ovat itse vastuussa tulijoiden koulutuksen järjestämiseksi, ja pienelle kunnalle tulkkien ja kouluavustajien palkkaaminen voi pakottaa tekemään isoja leikkauksia koulujen muihin menoihin.

Turvallisuusvaikutukset voivat olla rajut ja yhtäkkiset: Kempele otti vain harmittoman kuuloisen, pienen asumisyksikön alaikäisille turvapaikanhakijoille, ja heti tapahtui raiskaus, joka järkytti paikallisten turvallisuudentunnetta. Oulusta kantautuu koko ajan juttuja myös eläimiin kohdistuvasta väkivallasta: tulijat potkivat koiria, ja jopa olivat kivittäneet useana päivänä erään oululaisen koiraa, joka ulkoili heidän omalla, aidatulla pihallaan. Koiraviha on sikojen inhoamisen kaltainen uskonnollinen piirre.

Tulijat ovat elintasopakolaisia: oikeat pakolaiset kun jäävät ensimmäiseen siedettävät olot tarjoavaan, turvalliseen maahan, mutta elintasopakolaiset jatkavat matkaa jopa kymmenen maan läpi kohti Pohjois-Euroopan lihapatoja.

Me täällä Iissä olemme tähän saakka olleet suojassa haittamaahanmuuton vaikutuksilta. Minä ainakin haluaisin kuntani pysyvän tällaisena kuin se on. Tykkään siitä, että voin käydä illalla lenkillä pelkäämättä ahdistelijoita tai raiskaajia. Tykkään siitäkin, että voin päästää kissani takapihalle ulkoilemaan pelkäämättä, että joku heittelee sitä kivillä tai yrittää rääkätä sitä. Tykkään siitä, että paikallisen etsiessä asuntoa ei tule pelkkää eioota, koska liian suuri muuttovoitto on vienyt vapaat asunnot ja nostanut niiden vuokrat pilviin.

 Minä kasvoin mukavassa, rauhallisessa Iissä, jossa pikkutyttöjenkään ei tarvinut pelätä, jos halusi lähteä vaikkapa illalla uimaan. Haluaisin tämän ja tulevan ajan pikkutyttöjen saavan saman turvallisen kasvuympäristön. Vaikka tulijat voivat olla aivan kunnollisiakin, onko riski sen väärti? Laittaisitko pääsi pantiksi heidän puolestaan? Entä puolisosi tai lapsiesi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti