 |
| Miehet jonottavat kahvilaan, joka tarjoaa työttömille ilmaiset kahvit ja donitsit. Suuri lama meni, leipäjonot jäivät hyvinvointivaltioihin. |
Asiasta saadaan otsikko tai ehkä parikin, mikäli Arman sattuu aiheesta tekemään ohjelman, mutta auttamisen halua ei herää. Suomalainen äiti kertoo lehdessä, miten hänen poikansa teki itsemurhan koulukiusaamisen seurauksena. Ei tunnereaktiota kansalta.
Kerrotaan, miten 10% suomalaisista on alkoholin ongelmakäyttäjiä, ja alkoholismi koskettaa jollain tavoin lähes jokaista suomalaista. Liikuntarajoitteisen sotaveteraanin ainoaksi ihmiskontaktiksi jää päivittäinen ateriapalvelun kuljetus. Lehdissä päivitellään saastumista, roskaamista ja uhanalaisia lajeja, mutta suojelutyöhön ei herää intoa.
Missä on hinku auttaa? Mikä tekee näistä tragedioista huonompia? Ei mikään tietenkään, mutta niillä aiheilla on vaikeampi hyveliputtaa. On mukavempi lähteä Kreikkaan, jossa pääsee ottamaan suurisilmäisten pakolaislasten kanssa kuvia, joita voi sitten jakaa someen kavereiden ihailtavaksi.
On mukavempi osallistua Refugees Welcome -juttuihin tai keppihevosteluihin, koska ne ovat trendikkäitä aiheita, joilla saa julkisuutta. Hiljaiset hyväntekijät, jotka kulkevat vierailuilla vanhusten luona, jakavat ruokaa köyhille tai auttavat asunnotonta, eivät ole tykkäysmagneetteja.
 |
| Hipsterin märkä uni: päästä poseeraamaan ruskean lapsen kanssa humaanin ja herkän näköisenä. Ja kuva jakoon kaikkien huomiotaherättävien hashtagien kanssa, vaatimatonta leikkien tietysti. |
Te ette hänestä ole kuulleetkaan, koska kotimaisten köyhien auttaminen ei ole trendikästä. Maahantulijoiden harvat kotimajoittajamuorit meille kyllä esitellään mediassa.
Auttamisesta on tehty pelkkää oman kilven kiillottamista. Ei aidosti seurata ja arvioida ongelmia, joihin kannattaisi puuttua, vaan kohteet valitaan Twitter-trendien mukaan. Auttamisesta pitää saada tehtyä päivityksiä kuvien ja trendaavien hashtagien saattelemana. Hipsterit lievittävät omaa maailmantuskaansa leikkimällä hyvää ihmistä trendiaiheen parissa puuhastelemalla.
Olen jopa nähnyt iltapäivälehden julkaisevan ihailevasti Facebook-päivityksen, jossa nainen kehuu auttaneensa invalidin bussiin. Siis eikö sellaisen pitäisi olla normaalia käytöstä, ei mikään suurteko, jolla kehtaisi netissä leuhottaa?
 |
| Luonnonsuojelussakin olisi hommaa. Siilien tiedetään vähentyneen, mutta niille ei ole saatu luokitusta vaarantuneeksi lajiksi, koska niiden tarkkaa määrää ei ole laskettu. Lasku hoituisi pienellä budjetilla vapaaehtoisten avulla. |
Tähän on vain yksi ratkaisu. Nostetaan esille oikeita ongelmia, avuntarvitsijoita ja auttajia eikä klikata kilpensä kiillottajia koskevia linkkejä. Ehkäpä lehdet niitä lakkaisivat julkaisemasta lukijoiden puutteessa ja huomaisivat, että aidosti palstatilaa ansaitsevat ovat muualla.
Samapa se mihin yksityishenkilöt aikansa ja rahansa käyttävät mutta se tarmo mitä hallitus osoittaa tämän feikkipakolais kriisin suhteen on käsittämätöntä. Eipä olla moista päättäväisyyttä nähty täällä pitkään aikaan.
VastaaPoistaSiinä sivussa kulut maksaakseen syventävät Suomalaisten ahdinkoa.
Ihmisten kyky valikoida mikä koskettaa ja mikä ei hämmästyttää kyllä. Tarinat Valtteri pojasta tai Irakilais perheestä saavat järjettömät mittasuhteet ,elävältä poltettun raiskatun muisteleminen on törkeätä ratsastusta ja oman agendan ajamista. Suurinosa ei varmaan vieläkään edes tiedä että noin kävi, mediat olivat hiljaa ja uutisoivat suomalaisesta vartijasta. Se että jollekkin on sanottu pahasti on isompi asia ja koskettaa presidenttiäkin, raiskatut ja tapetut eivät kiinnosta ketään.
VastaaPoistaSilkasta aivopesusta tässä on kyse. Turvapaikanhakijoista on median välityksellä tehty maailman suurimpia uhreja, vaikka nämä nuoret ja vanhemmat miehet sekä naiset (ympärileikkaus ja hyväksyvät alistetun osan) ovat itse syyllisiä siihen, mitä Afrikassa ja Lähi-idässä tapahtuu. Lapset ovat viattomia, mutta heitähän ei tänne juuri tullutkaan.
VastaaPoistaPakolainen on vähän kuin uusi lemmikki, jota lelliä ja jolle osoittaa rakkautta, jos ei jaksa koirasta huolehtia kymmentä vuotta. Niin onnettomia, etteivät pärjää ilman huolenpitäjää. On jotenkin käsittämätöntä seurata esim. Refugee Hospitalityn keskusteluja, kun siellä ei kenenkään päähän edes pälkähdä, että hyvuskoisuutta ja sääliä saatettaisiin käyttää hyväksi. Sosiopaatit ja hyväksikäyttäjät nimenomaan etsivät uhreja, sillä periaatteella, että kuka osoittaa eniten myötätuntoa ja sääliä. Ilman mitään suodatusta uskotaan aivan kaikki ja stormaillaan, että miten saadaan jokainen kielteisen päätöksen saanut turvis jäämään tänne kepulikonstein.
Muutenkin on monen kannalta varsin kyseenalaista, että missä määrin tässä haetaan tarkoitusta ja merkitystä omalle elämälle, sekä jotain viihdykettä ja missä määrin pyytettömästi autetaan ihmisiä. Aika moni auttaja näyttää enemmänkin siltä, että on itse yksinäinen.
Pitäisi saada jotain parempaa tekemistä näille auttamishaluisille ihmisille, siihen asti, että he ymmärtävät tulevansa lomailijoiden ja Luonan kusetettamiksi pesemällä lomailijoiden lakanoita ja toimimalla viihdykkeinä. Pitäisi oikeasti saada roudattua nämä kaverit johonkin UNICEF-leirille auttamaan niitä oikeita pakolaisia, oikeissa olosuhteissa. Eikä tällaisissa, missä kun tulee tylsää, niin voidaan käydä hieman viihdyttämässä itseään ja saadaan samalla parempi mieli, kun uskotaan olevamme niin paljon hurskaampia kuin pahat ihmiset, jotka eivät tykkää hyväksikäyttäjistä ja joita voi kutsua tämän vuoksi rasisteiksi.
En ymmärrä, että miksi naiset käyvät nuorille turvapaikanhakijoiksi tekeytyneille nuorille miehille antamassa huomiota, kun tätä varten moni on juuri tänne tullut. Ei turvaa hakemaan, vaan saaman vastakkaisen sukupuolen huomiota. Eivätkö he oikesti ymmärrä, että tämä vetää tänne vain lisää väkeä, jotka tahtovat paritella, eivätkä tarvitse turvapaikkaa? Tämä kaikki on pois oikeilta pakolaisilta ja Suomen hädänalaisilta.
Miten montaa tässä touhussa on oikeasti autettu ja kun miinustetaan se apu, mikä ei nyt mene kriisialueille, niin ollaanko tässä autettu enemmän vai vähemmän, kun mitä olisi autettu, jos ei olisi otettu kuin se joku normi 4 000 henkeä + 1000 kiintiöpakolaista ja annettu loppujen kehitysapujen mennä aavikolle? Onko tavoite, eli ihmisokeudet muka nyt saavutettu, kun on resursseja käytetty valtavat määrät hyvinvoiviin ja turvallisista oloista tuleviin miehiin?