Äärioikeiston kaunis maailma

Olemme nyt Junesin kanssa päivystäneet viisi päivää vaalikopilla Oulun keskustassa, ja sinä aikana monenlaiset ihmiset ovat käyneet antamassa monenlaista palautetta. Ehkäpä ajatuksia herättävin palaute tuli naiselta, joka oli lukenut blogiani, oli monista asioista samaa mieltä mutta katsoi maailmankuvani olevan inhorealistinen. Tähän mielikuvaan tiivistyy yksi oikeiston suurimmista imagollisista ongelmista eli negatiivisuus.

Koska "äärioikeistolainen" joutuu usein kumoamaan vastapuolen valeita ja tuomaan heidän unelmiensa alla piilevän julman todellisuuden esiin, syntyy heistä helposti negatiivinen, tuomiopäivän julistajan kuva. Siinä missä vasemmiston keskustelukulttuuri on yksisarvisia ja sateenkaaria, oikeistolle se on kriisiä ja katastrofia.

Tämä on surullinen vääristymä imagossa, koska oikeistolainen maailma on nimenomaan se kaunis maailma. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa käsitys sukupuolista. Vasemmisto haluaisi häivyttää kaikki sukupuolten ominaispiirteet sekä ihmisten luontaisen kauneuskäsityksen. Jos olet naisellinen nainen, olet heille patriarkaatin aivopesun uhri, ja jos et pidä 150-kiloista, siilitukkaista feministiä kauniina, sinuun on ehdollistettu sosiaalisena konstruktiona epäterve kauneuskäsitys, koska kaikkihan ovat yhtä kauniita ja sukupuolet samanlaisia.

Nyt ajatus on viety jopa niin pitkälle, että sosiaalisen oikeuden soturit, kuten youtuberi Riley Dennis, sanovat sen olevan transfobiaa ja seksismiä, jos koet seksuaalista viehätystä vain toista sukupuolta kohtaan. Eihän sukupuolielinten perusteella nyt saisi syrjiä kumppaninvalinnassa.

Oikeistossa taas luontaiset erot hyväksytään, ja yksi näistä eroista on juuri naisten estetiikka. Naisille on luontaista pyrkiä kaunistautumaan ja luomaan kauneutta ympärilleen esim. askarteluilla, sisustuksella tai puutarhanhoidolla. Oikeisto tarjoaa naisille kauneutta, vasemmisto taas rumuuteen tyytymistä ja jopa sen juhlistamista.

Kansamme miehet ovat vasemmistolle pitkälti juntteja, lääppijöitä, peräkammarin poikia, elämäm koululaisia ja mitä lie inhottavaa ihan vain siksi, että heidän enemmistönsä ei halua tänne haittamaahanmuuttoa. Samalla he haluavat maahan lisää miehiä, jotka eivät koskaan suomalaisen naisen oikeuksista tai hyvinvoinnista piittaisi. Eiväthän he piittaa omien naistensakaan. Irakilaisten enemmistö katsoo, että naisilla ei tulisi olla oikeutta avioeroon ja että naisen on aina toteltava miestään. Nämäkö ovat parempia kuin suomalaiset miehet?

Aika ruma - sanoisinko suorastaan inhorealistinen - käsitys. Oikeiston naisella ei taas ole juuri syytä suomimiehistä pahaa ajatella. Suomalaiset miehet ovat ainoa ryhmä, joka on koskaan suomalaisen naisen puolia pitänyt. Elleivät he Suomen naisille tahtoisi hyvää, tasa-arvoista asemaa, ei meillä sitä olisi. Se elintaso ja infrastruktuuri, josta nautimme nyt, on enimmäkseen suomalaisten miesten meille rakentamaa. Vasemmiston suomalaisiin miehiin kohdistaman inhon ja halveksunnan tilalla oikeistolaisten sydämissä on rakkautta ja kiitolllisuutta.

Toisena esimerkkinä toimii vaikkapa kansallismielisyys. Oikeistolainen osaa nähdä kauneutta omassa kansassaan, maassaan ja kulttuurissaan. Kuten Kalevan vaalipuheessani sanoin, suomalaisuus on monikulttuuria rikkaampaa. Monikulturistien mielissä suomalainen Suomi on köyhä ja kulttuuriton, oikeistolaiselle se on hieno asia: yksi maailman kehittyneimmistä kulttuureista, länsimainen mutta silti myös eksentrinen ja rodullisesti täysin ainutlaatuinen. Mikään kansa ei ole juuri kuin suomalaiset.

Suomi on kaunis ja säilyttäminen arvoinen, ja suomalaiset ovat luonnollinen osa maamme monituhatvuotista jatkumoa. Jokainen sukupolvi on tuottanut olemassaolon mahdollisuudet seuraavalle ja kehittänyt maatamme eteenpäin. Tänne viime aikoina saapuneet tulijat ovat täysin sen jatkumon ulkopuolella. Heillä ei ole eikä koskaan tule olemaan sitä historiallista ja kulttuurillista yhteyttä Suomeen, mikä suomalaisilla on. Heille vaikkapa itsenäistymisen tai talvisodan ei ole syytä merkitä yhtään sen enempää kuin Somalian heimosodilla on henkilökohtaista merkitystä sinulle.

Suomi on hieno juuri sellaisena, kuin se on. Se ei tarvitse rikastamista omaamme huomattavasti primitiivisemmiltä kulttuureilta, joista osa ei vielä olisi edes keksinyt pyörää ilman länsimaisten vaikutusta. On kuin eräänlainen mielenhäiriö sivuuttaa suomalaisen kansallisvaltion kauneus ja yrittää vängällä nähdä suurempaa kauneutta jopa todella julmissa, sortavissa ja takapajuisissa kulttuureissa.

Merkittävin syy sille, miksi oikeiston maailma on kauniimpi, on kuitenkin se, että oikeiston näkemä kauneus on todellista. Se perustuu havaintoihin ja fyysiseen todellisuuteen, ei haihatteluun ja utopistisiin kuvitelmiin, kuten vasemmiston mielikuvat. Heille kaunista ovat vain heidän täysin epärealistiset, toteutumiskelvottomat fantasiansa monikulttuurista ja absoluuttisesta tasa-arvosta. Meille kaunista on todellisuus - meidän taistelumme on vain pitää se kauniina.

Myytti maahanmuuttokriittisestä möröstä

Olen kuullut paljon maahanmuuttokriittisestä möröstä, mutta en ole sitä oikeastaan nähnyt. Mörkö esiintyy paljon varsinkin vihervasemmiston kansantaruissa ja lingossa: se on mielikuvituskaveri, johon yhdistetään kaikki ne ikävät piirteet, jotka mamu-kriittisissä kuvitellaan olevan. Vasemmistossa on aina ollut sitä vikaa, että he eivät osaa nähdä oikeistolaisia realistisessa valossa. He haluavat nähdä oikeiston hirviönä, joka uskoo kaiken maailman hirveyksiin ja hinkuu vain päästä sortamaan homoja ja ruskeita ihmisiä.

Vasemmiston mörkökuvitelma tekee keskustelusta mahdotonta. Miten ihmeessä voit keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka ei puhu sinulle vaan mielikuvituksessaan luomalleen mörölle? Hän olettaa sinusta epätosia asioita, joten lähtökohdatkin ovat mahdottomat. Olen usein törmännyt siihen, että vihervassarit olettavat minusta asioita mörkökuvitelman pohjalta, joten ennen kuin keskustelua voi edes aloittaa, joutuu oikomaan toisen oletuksia.

Minua on sanottu mm. patakonservatiiviksi. Vaikka vietänkin itse tätä nykyä varsin konservatiivista elämää, en ole patakonservatiivi. Olen klassinen liberaali. Minä elän tavallani, muut voivat myös elää tavallaan niin pitkään, kun kenenkään oikeuksia ei loukata.

Minua on myös luultu homofobiseksi siksi, että se piirre liitetään mamu-kriittisyyden mörköön. En ole sitäkään. Olen aina kannattanut tasa-arvoista avioliittolakia ja syrjimättömyyttä. Jotkut vihervassarit menevät silminnähden solmuun sen vuoksi, että en vastaa heidän mörkökuvitelmiaan. Siksi rasmuslaiset ja muut ääritapaukset kuvittelevat minun olevan jokin James Hirvisaaren alter ego. Heidän mörkönsä ei näytä nuorelta naiselta, joten he keksivät mitä tahansa välttyäkseen toteamasta, että mörkö ei olekaan todellinen.

Mörkö on eräänlainen laajennettu olkiukko: sen sijaan, että muokattaisiin yksi vastapuolen argumentti helpommin kritisoitavaan muotoon, kirjoitetaan koko henkilö uusiksi. Tällainen stereotyyppi on hyödyllinen valheisiin pohjautuvan maailmankuvan ylläpitämiseksi, koska omaan ideologiaan kohdistuvan kritiikin voi lytätä vastapuolen luonneviaksi. Ne kun on niitä rasisti-homofobi-transfobi-misogyyni-naistenhakkaaja-peräkammarinpoikia, jotka ihan katkeruuttaan ovat eri mieltä. Se on ideologinen vastine puolustukselle "no, se on vaan kateellinen," jonka avulla voi niin näppärästi leikkiä, että mikään itseä kohti tuleva kritiikki ei mitenkään voisi olla validia.

Kun luodaan mörkö, voidaan jättää huomiotta todelliset syyt vastapuolen näkemysten takana. Jos taas tunnustaa vastapuolen ajatusten olevan hyvinkin yleisiä kansan eri kerroksissa, on vaikeampi keksiä yksinkertaistettua katkeruusselitystä heidän näkemyksilleen. Naista on vaikea syyttää naistenhakkaaja-keppihevostelijaksi, homoa homofobiksi tai maahanmuuttajaa ksenofobiksi.

Lienee liittyy tähänkin se, miksi mamu-myönteiset eivät koskaan suostu debatteihin tai keskusteluihin mamu-kriittisten kanssa. Mörkökuvitelmaa on helpompi ylläpitää, jos ei joudu kohtaamaan oikeita nuivia. Jos he seuraisivat vaikkapa nuivien keskusteluja, he huomaisivat, ettei mörköä näy. On vain huolestuneita ihmisiä, jotka kauhulla seuraavat Ruotsin epidemiaksi yltänyttä raiskaus- ja ahdisteluongelmaa, islamisaation tuhoisia vaikutuksia naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemalle, maahanmuuttajien vaikutusta kotikunnan viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

 Mörön todelliset kasvot kuuluvat suomalaisten enemmistölle, joka haluaa kiristää maahanmuuttopolitiikka, sekä sille eurooppalaisten enemmistölle, joka kokee maahanmuuton tämän hetken suurimpana huolenaiheena. He tietävät, että monet muut ongelmat voidaan korjata jälkeenpäinkin, mutta maahanmuuton haittavaikutuksia on mahdoton korjata siinä vaiheessa, kun maito on jo kaatunut.