![]() |
| Hirvittävää riistoa. Valkoisilla tytsyillä on rastoja tukassaan! (Free People -verkkokaupan mainoskuva) |
Kulttuurillinen appropriaatio. Siinäpä hauska termi. Kyseessä on vasemmistolingon ilmaus, jolla tarkoitetaan sorretun kulttuurin ominaisuuksien omimista, kuten intiaanityylisen sulkapäähineen käyttöä muotinäytöksessä, tai ylipäänsä valkoista ihmistä käyttämässä mitään toisen kulttuurin ominaisuutta.
Kaikki tämä on tietysti hirvittävän ristiriitaista, kun otetaan huomioon ne argumentit, joilla samat vassarit puolustavat maahanmuuttoa: No eihän meillä olisi kebabia/sushia/spagettia ilman monikulttuurisuutta. Tietysti ilmiö niiden tänne saapumisen takana on kansainvälisyys, ei monikulttuurisuus, mutta en nyt mene pidemmin siihen.
Vasemmisto puhuu kulttuurimme rikastamisesta ja kulttuurillisesta vuorovaikutuksesta. Mutta eikö se ole kulttuurillista appropriaatiota, että suomalaisnainen kokkaa kebabia, sorretun, rodullistetun vähemmistön apetta?
Kun puhutaan monikulttuurisuudesta, vasemmisto haluaa kulttuurillisen vuorovaikutuksen olevan sujuvaa ja muiden kulttuurien ominaisuuksien tuntemisen ja käytön luonnollinen osa elämää. Kun puhutaan kulttuurillisesta appropriaatiosta, samoista vassareista tulee rotuerottelun kannattajia: on hiustyylejä ja vaatteita, joita saa käyttää vain tietyn rotuinen.
He suorastaan vaativat, että ihmisten täytyy antaa syntyperäisen rodun määrittää, mitä he saavat tai eivät saa tehdä. Se on vilpitöntä rasismia ja eräänlaista henkistä rotuerottelua.
Nyt pauhataan jälleen tyhmimmästä mahdollisesta appropriaatiotapauksesta eli verkkokaupasta, joka myy tekorastoja, joita voi klipsillä kiinnittää hiuksiinsa. Ja mallitkin olivat vielä valkoisia! Ajatella! Miten ne kehtaavat olla sulkematta tietyn rodun edustajia ulos kyseisestä mallintyöstä! Kansainvälisyydellä itseään mainostavan Free People -liikkeen rastoja kauhistellaan niin amerikkalaisessa lehdistössä kuin Rasmus-ryhmässäkin.
Kauhisteluartikkeli vielä väittää, että mustia syrjitään rastojen käytön vuoksi esittämällä kaksi esimerkkitapausta, joissa mustilta kehdattiin vaatia peräti yhteisten sääntöjen noudattamista. Toisen jutun poika oli joutunut kristillisen koulun sääntöjen vuoksi vaihtamaan koulua, koska ei suostunut leikkaamaan tukkaansa sääntöjen sallimaaan mittaan, toisen tukka ei täyttänyt työpaikan vaatimuksia. Kauheaa sortoa, että kaikille on samat säännöt!"
Sanoin kohun olevan tyhmin mahdollinen, koska jälleen väitetään valkoisten omivan mustaa kulttuuria. Rastat eivät ole yksinomaan mustaa kulttuuria. Ensimmäiset historian tuntemat rastojen käyttäjät olivat egyptiläiset: he eivät olleet mustia afrikkalaisia. Rastat on keksitty lähes kaikissa kulttuureissa, koska rastoittuminen on pesemättömille, harjaamattomille hiuksille luonnollinen ilmiö.
Intiassa rastat on tunnettu pitkään sanskriitinkielisellä nimellä jata. Hiustyyliä käyttivät myös maya-intiaanit sekä alkukirkon kristityt, kuten Jerusalemin piispa Jaakob. Kukaan ei siis ryövää mustien kulttuuria vaan jatkaa maailman kansojen yhteistä kulttuuriperimää.
Tämän tiedon valossa mustien itsekeskeinen raivo näkyy oikeassa valossa: he ovat ne, jotka yrittävät ryövätä muiden kulttuuria. He yrittävät ottaa jotain, mitä he eivät keksineet ja mihin heillä ei ole mitään yksinoikeutta, ja kieltää muita käyttämästä sitä. Ja kaiken kukkuraksi epätoivoisesti jostakin valkoista syyllisyyttä hinkuvat "rasisminvastustajat" yllyttävät tässä rotujaottelussa.
Kaikki mustat eivät tietenkään tällaisia ole, nämä sosiaalisen oikeuden puolustajat edustavat mistä tahansa rodusta aika pientä vähemmistöä. mutta yliherkät neurootikot ratsastavat rodullaan vallankäyttömielessä. Siitä tässä on kyse: ei hiuksista vaan vallasta.
Vasemmisto haluaa käyttää valtaa muiden yksityisiin päätöksiin, ja tällainen käytös- ja ajatuspoliisina toimiminen on osa sitä vallankäyttöä. Juuri tällainen kyttääminen tuotti vitsin siitä, että se, mitä alt-right vastustaa on ctrl-left. Vasemmiston ydin tavoittelee valtaa, lammaslauma ympärillä, kuten rasmuslaiset, taas tyytyy sosiaalisiin hyvepisteisiin, joita kaverit tykkäysten ja jakojen muodossa tarjoavat hyvänä ihmisenä olemisesta.



