Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kajaani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kajaani. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Koronatavoitteet on saavutettu, missä viipyvät voitonjuhlat?



Kajaanin sairaala tyhjänä koronapotilaista, rokotteet eivät kelpaa, rajoitukset kiristyvät: ”Ei helvetti soikoon mitään järkeä”

Noin menee Iltalehden otsikko Kajaanin koronatilanteesta: tartuntoja ilmenee paljon, mutta ne eivät näy sairaalassa, koska koronan vaarallisuus on ollut tasaisessa laskussa yli vuoden ajan, tartunnat ilmenevät lähinnä perusterveillä ihmisillä, ja riskiryhmäläiset on jo suojattu monin eri toimin.

Korona-aikaa on jatkunut Suomessa nyt puolitoista vuotta. Kun koronarajoituksia ryhdyttiin ottamaan käyttöön, perusteluna oli terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen: haluttiin välttää Italian ja Espanjan katastrofaaliset tilanteet, joissa koronapotilaiden määrä venytti terveydenhuollon resurssit äärimmilleen. Tavoite on saavutettu: ylikuormituksen uhkaa ei ole ollut olemassa koko tämän vuoden aikana, eikä kukaan ole yrittänytkään väittää, että ylikuormittumista voisi tapahtua. Korona ei vaikuttanut vuoden 2020 kokonaiskuolleisuuteen, eikä se tule siihen vaikuttamaan tänä vuonnakaan, vaikka tauti jylläisi miten vuoden loppuun, arvioi THL.

Miksi sitten emme juhli tavoitteiden saavuttamista ja voittoa koronasta, vaan sen sijaan hallitus ja viranomaiset puuhaavat koko ajan vain uusia rajoituksia ja peräti lähtökohtaisesti älyvapaata koronapassia?

Kajaani-uutisessa kerrottiin, että sairaalassa koronapotilaita on alueella jo pitkään ollut 0-2. "Se ei hetkauta mihinkään," sanoi pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari. Kuitenkin Kajaanin oli otettava tartuntatautilain ja viranomaisohjeistusten nojalla käyttöön uusia rajoituksia, koska kiihtymisvaiheen kriteerit täyttyivät. Koukkari ymmärsi sen olevan täysin järjetöntä, mutta järjetön oli myös se vaihtoehto, jota Koukkari itse tarjosi tilanteeseen.

"Kahteen kertaan rokotetuilla pitäisi olla harrastuksissa, ryhmäliikunnassa ja muussa ei-lakisääteissä toiminnassa vapaa kortti kulkea ja harrastaa. En kohdistaisi heihin minkäänlaisia rajoituksia."

Jos sairaala on tyhjillään, eli korona ei kansanterveydelle uhka ole, miksi Koukkari kohdistaisi yhtään keneenkään rajoituksia? Koukkarin idea etuoikeuksista kahdesti rokotetuille hahmottuu entistäkin hölmömmäksi kun huomioidaan se, että varsinkin nyt delta-variantin ollessa se yleisin, rokotetut voivat kantaa ja levittää tautia siinä missä rokottamattomatkin.

Erivapaudet heille siis eivät toisi mitään takeita tartuntalukujen laskusta, ja mitään oikeutusta rokottamattomien vapauden rajoittamiselle ei ole, koska korona ei täytä enää etäisestikään yleisvaarallisen tartuntataudin kriteerejä vaan on vaarallisuudessa laskenut muiden, pitkään tunnettujen hengitystieinfektioiden tasolle. Miksi rajoittaa kenenkään elämää sellaisen taudin takia, joka hädin tuskin tuottaa yhden sairaalahoitopotilaan alueella? Yhtä järkevää olisi asettaa rajoituksia norovirus- tai lentsukaudella. Koukkari jatkaa vielä rokotteista:

"Minusta on täysin käsittämätöntä, että voidaan pitää maata ja maapalloa vankina ja samaan aikaan keskustella siitä, onko rokotetta pakko ottaa. Ei tässä helvetti soikoon ole mitään järkeä."

Eli Koukkari tietää, että vaikka tartuntoja ilmenee, väkeä ei koronaan kuole, ja koronapotilaiden vaikutus terveydenhuollon resursseihin on mitätön. Kuitenkin hän kiertoilmauksin vaatii jo pakkorokottamista. Moinen toimenpide olisi äärimmäisen voimakas poikkeustoimenpide, mitä tulee perusoikeuksiin ja ihmisen vapauteen tehdä itse omaa kehoaan koskevat päätökset, ja niin radikaali toimi vaatisi hyvin vankat perustelut. Jos keskuudessamme liikkuisi aidosti vaarallinen ja helposti tarttuva tauti, vaikkapa ebola, voisi pakkotoimenpiteitä pohtia, mikäli pehmeämmät keinot eivät auttaisi kuolemien estämisessä. Mutta koronan kanssa me emme enää edes puhu kuolemien estämisestä, koska niitä hädin tuskin ilmenee.

Koukkarin järkeilyä voi yrittää ymmärtää kahdella eri tavalla: joko hän on vakaasti zero-corona-ihmisiä eli heitä, jotka eivät välitä pätkääkään siitä, tappaako korona ketään, vaan hyväksyvät koronan voitetuksi vasta kun tartunnat ovat nollassa. Toinen tulkinta on se, että hän on niin alistunut voimassaoleville säädöksille, että sen sijaan, että hän suuntaisi kritiikkinsä niitä kohtuuttomia säädöksiä vastaan, jotka pakottavat Kajaanin ottamaan rajoitukset käyttöön tilanteessa, jossa niille ei ole oikeutusta, hän kiukuttelee kansalle, joka kärsii täsmälleen samoista älyvapaista säädöksistä, jotka Koukkaria turhauttavat.

Jopa valtamedia on alkanut ihmetellä hallituksen ja erityisesti ministeri Krista Kiurun hinkua ylläpitää koronakriisiä loputtomiin. Tanska, jonka tartuntaluvut ovat selvästi huonommat kuin Suomen, jo ilmoitti, ettei se enää katso covid-19-tautia yleisvaaralliseksi taudiksi, ja kaikki maan sisäiset koronarajoitukset on poistettu. Suomen ministerit taas vain tarjoavat epäselviä vastauksia ja vetoavat hybridistrategiaansa, jonka selkeitä tavoitteita he eivät koskaan ole kertoneet. Se kun on varsin kätevää: jos et kerro tarkkoja tavoitteita, kukaan ei voi arvioida, oletko onnistunut niiden saavuttamisessa, ja jos vaikkapa tarkkaa määritelmää sille, milloin rajoituksista luovutaan, ei ole määritelty, voit ylläpitää rajoituksia vaikka ikuisesti.

Mitä siis on meneillään? Miksi tavoitteiden saavuttamisesta ei ole innostusta?

Ensisijainen tavoite eli terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen saavutettiin jo aikoja sitten. Riskiryhmäläiset on suojattu, ja tartuntoja ilmenee perusterveiden nuorempien keskuudessa. Sairaalat eivät ylikuormitu, ja kuolemien määrä on niin alhainen, ettei niihin vedoten voi enää koronaa yrittää väittää jollain tapaa poikkeukselliseksi taudiksi, joka oikeuttaisi poikkeukselliset toimet.

Hallitukselle asia on poliittinen kysymys. Vallanhimoinen Krista Kiuru, jota muiden puolueiden hallitustoverit kutsuvat kuulemma pääministeri Kiuruksi, koska hän tekee tosiasiassa monet Marinin nimiin laitetut päätökset, pysyy valokeilassa vain niin pitkään kun koronakriisi jatkuu. Hallituksessa myös pelätään luonnollisesti opposition kritiikkiä, ja oppositiosta onkin tullut melkein pahempi kansan vapauden vihollinen kuin hallituksesta, koska heidän painostuksensa luo hallitukselle motivaatiota jatkaa kovaa linjaa koronan suhteen.

Ne olivat kokoomuslaiset, jotka koronapassia ryhtyivät ensimmäisenä ehdottelemaan, ja perussuomalaiset ottivat heti pandemian alussa sen linjan, että kovia toimia vaaditaan. Alussa se olikin täysin oikeutettua: silloin emme vielä tienneet lainkaan, millaisen taudin kanssa olemme tekemisissä. Mutta nyt me tiedämme, ja rationaalinen ja älyllisesti rehellinen ihminen muuttaa mielipiteitään uuden tiedon antaessa sille aihetta.

Oppositio on kuitenkin tehnyt koronasta poliittisen aseen, ja jos koronatoimista luovuttaisiin, he ulvoisivat hallituksen vastuuttomuudesta ja piittaamattomuudesta maailman tappiin. Jokainen rajoitusten poiston jälkeinen koronakuolema otettaisiin opposition vaalimainokseksi, vaikka kuolemia tulisi vähemmän kuin normaali influenssakausi tuottaa.

Oppositio ja somen koronafanaatikot hallituksen, tutkijoiden ja viranomaisten painostajina

Hallituksemme on myös neuvoton ja kokematon, kuten on usein todettu, joten Marinilta ei voida odottaa itsevarmaa ja rohkeaa otetta koronatoimiin. Koska korona todennäköisesti jää pysyväksi vieraaksi influenssan tavoin, vaatii jonkin verran munaa sanoa yleisen hysterian ilmapiirissä, että nyt loppuu tämä sekoilu, koska olemme saavuttaneet tavoitteemme. Kritiikkiä varsinkin oppositiolta ja somen koronafanaatikoilta tulisi takuulla ja raskaasti.

Koronafanaatikkojen toiminta on ajautunut tasaisesti kauemmas tieteestä ja kansanterveydestä, ja nyt tämä ryhmä on jo täysin irrationaalinen. Kun tutkija Hanna Nohynek totesi, että jossain vaiheessa koronan kanssa on vain opittava elämään, hän sai somen koronafanaatikoilta ällistyttävän vihavyöryn ilmeisen totuuden sanomisesta. 

Kun Cleveland Clinic julkaisi laajan tutkimuksensa, joka osoitti koronan sairastamisen antavan paremman suojan koronaa vastaan kuin rokotteet, he saivat samoilta hulluilta niin paljon kritiikkiä, että joutuivat julkaisemaan lausunnon, jossa he yrittivät rauhoitella fanaatikkoja sanomalla, että tässä nyt vain tehdään tutkimusta, ja paljon on vielä selvittämättä. Tutkimuksensa tuloksia he eivät kuitenkaan ryhtyneet kyseenalaistamaan tai kumoamaan.

Eli keskuudessamme on ryhmä ihmisiä, jotka ovat kehittäneet koko kansan rokottamiseen niin uskonnollisen suhtautumisen, että he raivostuvat jopa tutkimuksista, jotka kertovat sen, minkä jokainen tartuntatautien yleistiedon tunteva osaisi arvatakin: luonnollisesti hankittu immuniteetti on pääsääntöisesti rokotteita parempi. Fanaatikoille rokote on Jumalan lahja, jonka täydellisyyttä ei sovi kyseenalaistaa.

Vaikka näitä ihmisiä ei väestössä paljoa ole - suurin osa kansasta suhtautuu koronaan melko neutraalisti - fanaatikot osaavat pitää meteliä ja sillä herättää pelkoa niin asiantuntijoissa, viranomaisissa kuin poliitkoissakin. Ja tässä ilmapiirissä hallituksen pitäisi pystyä laittamaan stoppi hulluudelle ja todeta, että oikeutusta ihmisten vapautta rajoittavalle ja erityisesti lapsille ja yrittäjille vahingollisille rajoituksille ei ole.

Tähän ei pikkutyttöjen epävarma ja sekoileva hallitus kykene. Vai kykeneekö? Nyt on hallituksen näytön paikka. Marin voisi osoittaa, että hän eikä Kiuru on pääministeri, ja hän osaa tehdä rohkeita ja poliittisesti riskaabeleita päätöksiä, kun kansan etu niitä vaatii. Sanna voisi karistaa Spice Girls-hallituksen ja huulipunahallituksen leiman osoittamalla, että hänellä on munaa. 

Vielä Pandemrix-kohun aikoihin Sanna uskalsi kritisoida rohkeasti niin tarpeetonta hysteriaa, sillä rahastavaa lääketeollisuutta ja surkeita päätöksiä tekevää hallitusta. Onko se Sanna vielä jossain pääministerimme sisällä, vai onko hänet menetetty lopullisesti lobbaajille ja poliittiselle laskemoinnille? Vielä on aikaa nähdä se.

perjantai 16. joulukuuta 2016

SPR ansaitsisi syytteen Otanmäen ryöstömurhasta

Kajaanin poliisi pidättämässä toista ryöstömurhasta nyt tuomittua.

Tänään Otanmäessä paikallisen Arto Mikkosen ryöstäneet ja murhanneet turvapaikanhakijat Qasim Hammood Beni Zaid Ali ja Ali Ahmed Hussein tuomittiin yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin. Rangaistukset menivät oikeaan osoitteeseen, mutta jäivät puutteellisiksi, koska vastuullisia on muuallakin.

Molemmat miehet olivat päätyneet Otanmäen vastaanottokeskukseen Kajaaniin, koska olivat aiheuttaneet ongelmia aiemmissa sijoituspaikoissaan. Ja ongelmat eivät olleet mitään aivan vähäisiä, vaan henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. SPR:n Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haaranen oli kommentoinut siirtoja mtv3:n uutisille näin:
-Nämä (Kajaanin taposta) epäillyt miehet siirrettiin toisesta vastaanottokeskuksesta tänne noin viikko sitten, koska he aiheuttivat ongelmia. Tämä on normaali toimintatapa, että ihmisiä siirretään paikasta toiseen. Tämä on oikeastaan ainut järeämpi keino, mikä meillä on käytössä.
Ainut järeämpi keino? No miten olisi vaikka Suomen lain noudattaminen ja rikosilmoituksen tekeminen riehujista sen sijaan, että heidän tekojaan peitellään ja vaarallisia ihmisiä siirrellään kaikessa hiljaisuudessa aina uusien pahaa-aavistamattomien paikallisten uhaksi?

Vastaanottokeskusten henkilöstö on ilmeisen vastentahtoista sekoittamaan poliisia selkkauksiin, koska vakava rikollisuus vokissa voi herättää Migrin kiinnostuksen ja johtaa selvityspyyntöihin sekä vastaanottokeskuksen sulkemiseen ja arvokkaan sopimuksen menettämiseen.

Myös Otanmäen vokissa oli poliisi rampannut päivittäin, ja vaikka päihteet on vokeissa nimellisesti kielletty, Otanmäen tappajat olivat ryypänneet vokissa ennen kaupungille lähtöä. SPR ei hallitse edes omia tilojaan.

Lisäksi poliisi ei kohtele turvapaikanhakijoita samoin kuin paikallisia rikollisia. Vokkien tapahtumia selvitellään paikan päällä ja kirjataan, mutta syytteitä ei nosteta. Samoin vaikkapa pahoinpitelyyn tai ahdisteluun syyllistynyt suomalainen viedään tekopaikalta poliisin huostaan, turvapaikanhakijat taas usein vain palautetaan vokkiinsa.

Joidenkin rikosten, kuten ahdistelujen, suhteen on poliisi normaaliakin kädettömämpi. Lakia muutettiin niin, että nykyään ahdistelusta voidaan vain kirjoittaa rikesakko. Asia ei päädy käräjille. Turvapaikanhakijalle, joka valmiiksikin elää suomalaisten veronmaksajien kustannuksella ja joka todennäköisesti ei saa oleskelulupaa, on sakkolappu vessapaperiarkin väärti rangaistusarvoltaan. Poliisin kirjoittamista rikesakoista ei voi edes saada muuntorangaistusta vankeudeksi, joten rangaistusta ei käytännössä tule lainkaan.

Poliitikot ja SPR päivittelevät, että onpa se ikävää kun tulijat tappavat ja raiskaavat, mutta vastuuta ei oteta. SPR ei ole ilmoittanut aikovansa muuttaa millään tavoin käytäntöään vaarallisten ihmisten siirtelystä paikasta toiseen, ja itse asiassa piirijohtaja Haaranen selvästi puolusteli käytäntöä. SPR ei edes ole joutunut minkäänlaiseen tutkintaan siitä, että heittivät vaaralliset psykopaatit kajaanilaisten niskoille. Ilman SPR:n toimintaa Arto Mikkonen olisi elossa. Se loi olosuhteet hänen murhalleen.

Poliittinen johto puhuu ympäripyöreästi, että jotain tarttis tehrä, mutta kaikki todelliset toimenpiteet, kuten ulkona liikkumisen rajoittaminen, blokataan ihmisoikeuksiin tai kansainvälisiin sopimuksiin hämärästi vedoten.

Turvapaikanhakija ei ole kansalainen, eikä hänellä ole oleskelulupaa. Heidän liikkumistaan on kaikin puolin järkevää rajoittaa varsinkin huomioon ottaessa heidän tilastoissa poikkeavan taipumuksensa rikollisuuteen. Kielteisen päätöksen saaneita ei tulisi vapaalle jalalle päästää lainkaan vaan Yhdysvaltain tapaan heidät laittomina maahanmuuttajina otetaan säilöön palauttamiseen saakka. 

Kotimaahan palaaminen suosiolla alkaa tuntua takuulla vankilaolosuhteissa houkuttelevalta räikeimmällekin elintasopakolaiselle. Vilpittömin aikein tulevat taas taatusti ymmärtäisivät liikkumisen rajoittamisen perusteet prosessin ajaksi, koska yksikään normaalijärkinen ihminen ei ota nokkiinsa siitä, että hänet elättävät ihmiset haluavat varmistua omasta turvallisuudestaan.


Otanmäen ryöstömurhaajien tuomio on luettavissa Junes Lokan blogista täältä.

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Nyt pistää vihaksi

Kuten edellisessä tekstissäni mainitsin, olin Kajaanin Otanmäessä mielenilmauksessa paikalle sijoitettua vastaanottokeskusta vastaan. Paikallisilta ei juuri tarvinut kysellä, tiesivätkö he jotain tapahtuneesta. He huomasivat ulkopaikkakuntalaiset ja tulivat itse puhumaan. Siinä oli tietynlaista purkautumisen tuntua: tapahtunut oli niin hämmentävä ja järkyttävä kokemus, että monet halusivat päästä purkamaan tuntojaan asiasta myötätuntoiselle kuulijalle.

Ehkäpä se on juuri tämä henkilökohtainen kontakti tapahtuneeseen, joka minussa nyt herättää valtavan raivon median toimintaa kohtaan. Kun Arto Mikkonen surmattiin Otanmäessä, lehdet reagoivat siihen vähättelyllä. Mikkosen nimeä ei sanottu, hänen kuvaansa ei näytetty. Otsikkona oli mm. Turvapaikanhakijat epäiltyinä henkirikoksista äärimmäisen harvoin.

Media teki kaikkensa vieraannuttaakseen lukijan tapahtuneesta. Mikkosen nimeä tai kuvaa ei julkaistu, jotta lukija ei ajattelisi häntä oikeana ihmisenä. Vasta isoisäksi tullut, paikallisten suuresti pitämä Arto tuntuu inhimilliseltä, vuonna 1964 syntynyt paikkakuntalainen mies ei.

Joidenkin maahanmuuttokriittisten suhtautuminen ei ollut juuri fiksumpaa: Mikkonen esitettiin suomalaisuuden marttyyrina islamisaation vastaisella ristiretkellä, kuin tien laitaan murhatuksi tulemisessa olisi jotain kaunista ja jaloa. Ei siinä ole. Se on ruman politiikan ruma seuraus, jota ei tule romantisoida. Mikkonen ei valinnut kuolla, eikä hänen nyt pitäisi olla kuollut. Hän ei enää tule kotiin.

Tänään otsikoihin nousi kerrasta suuresti helsinkiläisen Jimi Karttusen kuolema. Karttunen oli kuollut aivoverenvuotoon, joka mahdollisesti aiheutui Suomen Vastarintaliikkeen jäsenen tekemästä pahoinpitelystä. Karttusen otsikot ovatkin hiukan eri luokkaa kuin Mikkosen saamat: puhutaan kaikkia suomalaisia kohtaavasta surusta, esitellään herttaisia lapsuudenkuvia ja uhrille osoitettuja kortteja muistopaikalla. Yhtäkkiä yksilön murhasta tulikin kollektiivinen suru, mitä se ei jostain syystä Mikkosen tapauksessa ollut. 

En ole nähnyt yhtään otsikkoa, jossa sanottaisiin esim. "Kansallissosialistit epäiltyinä henkirikoksista äärimmäisen harvoin", enkä tässä tapauksessa tekoa vähätteleviä tai tekijöiden ryhmää kaunistelevia otsikkoja odotakaan. Ilmeisesti ihmishengen arvo riippuu siitä, kuka sen riistää. Mikkosen kuolemasta media ei piittaa, koska sitä he eivät voi hyväksikäyttää agendansa ajamiseen, mutta Karttusen kuolemalla voi ratsastaa "antirasismin" agendaa edesauttaen vaikka vuoden loppuun.

Älkää käsittäkö väärin: en tarkoita, etteikö Karttusen tapausta tulisi käsitellä otsikoissa. Ihmettelen, miten mediassa kehdataan ajatella, että Arto Mikkonen ei ansaitse samaa huomiota. Hänen vältettävissä olevaa kohtaloaan provosoimattoman rikoksen ja monikulturistisen ideologian uhrina ei tulisi peitellä tai vähätellä. Jos joku on hetkeäkään epäillyt, peitteleekö media maahanmuuttajien rikoksia ja paisutteleeko natsien tekoja, ei tarvitse kuin katsoa, miten asioita on uutisoitu.



Jimi Karttuselle annettiin nimi ja kasvot, Arto Mikkosesta tehtiin vain kuolleena löydetty kajaanilaismies. Inhimillisyys poistetaan ideologisesti epämiellyttävistä jutuista, jottei lukijassa vaan heräisi mitään tunnereaktiota tapahtuneeseen. Toimittajat eivät näe uhreissa ihmisyyttä vaan propagandan työkaluja: itselle sopiviin tartutaan, sopimattomat sivuutetaan kylmästi. Vaikka monikulturistien sosiopatia on ollut tiedossa jo pitkään, pistää tämä silti vihaksi.

Media ei ole ainoa poliittisin syin surtavat valitseva. Presidentti Niinistökin jaksoi kauhistella sitä, kun Valtteri myöhästyi bussista, mutta ihmishengen riisto ei herätä reaktiota. Rasisminvastaisuudella on helppo keräillä hyvepisteitä, turvapaikanhakijoiden tekemä murha taas on vaikeampi aihe. Tällainen osoittaa, etteivät poliitikot oikeasti välitä mistään, kunhan pelaavat mediapeliä sopivan tilaisuuden tulle.

Vaikka media ja johtajat eivät muistaisi, muistetaan me. Laitetaan Arton muistolle mielestäni tilanteeseen sopiva kappale, Lynyrd Skynyrdin Simple Man.


lauantai 17. syyskuuta 2016

Ajatuksia Kajaanin tapahtumien jäljiltä

Junes Lokka ja minä Otanmäessä. Paikalla oli toistasataa ihmistä paikkakunnalta ja muualta,
vasemmiston räyhänhenget tajusivat olla tulematta paikalle. Taustalla näkyvät murhapaikalle viedyt kynttilät.
Kajaanin ryöstömurhasta ja sitä seuranneesta vastaanottokeskusta vastaan pidetystä mielenosoituksesta heräsi monenlaisia ajatuksia, joista tulisi punaiset langat vaikka tusinaan blogipäivitykseen. Kuitenkin lienee paras tiivistää kaikki nämä yhdeksi tekstiksi kohtalaisen itsestäänselvistä ajatuksista, jotka jostain syystä eivät koskaan löydä tietään monikulturistien tajuntaan.

SPR:n toiminta osoitti harvinaisen selvästi, kenen turvallisuutta arvostetaan, kenen ei. Mielenosoituksen ajaksi poliisi veti nauhat vokin ympärille ja SPR piti asukit neljän seinän sisällä vaaran välttämiseksi. Kun vastaavia toimia ehdotetaan suomalaisten suojelemiseksi, kuten tiettyyn kellonaikaan voimaan astuvaa ulkonaliikkumiskieltoa turvapaikanhakijoille, sitä väitetään ihmisoikeusloukkaukseksi. Liekö pahimmat kuumakallet peräti viety muualle jäähylle, koska miekkarin päätyttyä vokin pihaan kaarsi Migrin minibussi. Kuten Junes Lokka totesi Facebookissa, ilmeisesti ainoa ratkaisu turvallisuusongelmaan olisi järjestää mielenosoitus 24/7 jokaisen vokin edessä, jolloin SPR pitää tulijat sisällä.

Massamaahanmuuton kannattaminen on murhien ja raiskausten toteamista hyväksyttäväksi hinnaksi omille tavoitteille. Monikulturisti ei voi irtisanoutua ideologiansa käytännön seurauksista samalla kun kannattaa itse ideologiaa yhtään sen enempää, kuin voi vastustaa tapaturmia samalla kun kaataa öljyä rappukäytävään. Teko ja sen seuraukset ovat erottamaton paketti.

Monikulturistien sosiopatia nosti päätään varsinkin tapahtuneen selittelyssä. "Kyllä ne suomalaisetkin murhaa/ryöstää/raiskaa." Jotenkin en usko uhri Arto Mikkosen oman ryhmän syyllistämisen lohduttavan omaisia ja ystäviä. Tapahtunutta vähätellään monin sanankääntein, ja perimmäinen viesti vähättelyssä on juuri sitä samaa piittaamattomuutta: mitäpä tuosta murhasta välittämään, sattuuhan noita. Yksi murha sinne tai tänne on ihan kelpo hinta ihanalle unelmalle monikulttuurista. Näin julistavat "ihmisoikeuksien kannattajat"™ ja herättävät pahoinvointia jokaisessa tuntevassa ihmisessä.

En usko, että työministeri Jari Lindström tarkoitti pahaa sanoessaan murhaa ääriesimerkiksi toimimattomasta kotoutuksesta. Epäilen, että hän käytti ilmaisua vain osoittaakseen kotoutuksen toimimattomuuden, mutta yritys meni mönkään, koska se sai tilanteen kuulostamaan siltä, kuin kotoutustoimilla murhaajasta saataisiin lainkuuliainen ihminen. Ehkäpä vokeissa ei vaan vielä ollut ehditty pitää infotilaisuutta, jossa murhaamisen kerrotaan olevan väärin, tai antaa linkkiä mobiilisovellukseen, joka toteaa saman. Ja miten kotoutus muutenkaan liittyy asiaan? Suurin osa näistä irakilaisista ei Migrin mukaan tule jäämään tänne. Pitäisikö heidät salamannopeasti kotouttaa, jotta he malttavat olla murhaamatta paikallisia sen aikaa, kun täällä oleilevat?

Murhaajat muuten tulevat jäämään tänne. Ensin heille järjestetään verorahoin käräjät ja valitusprosessit, sitten n 62 000 euron vuosihintaan heidät majoitetaan suomalaiseen vankilaan. Sieltä he ensikertalaisina vapautuvat puolen tuomion jälkeen, ja ellei muutoksia sopimuksiin tehdä, he jäävät Suomeen notkumaan, halusimme tai emme. Irak ei ota vastaan vastentahtoisesti karkotettuja tai palautettuja, eikä hallituksemme jostain syystä saa tälle asialle mitään tehtyä, vaikka meillä on näennäisesti maahanmuuttokriittinen ulkoministeri. Kehitysavun lakkauttamisella uhkaaminen hoitaisi sopimukset kuntoon parissa päivässä.

 Monikulttuuri niittää satoaan, ja tämän politiikan jatkuessa se tulee tekemään niin kaikkialla ennemmin tai myöhemmin. Ei tarvitse mennä helsinkiläisiin lähiöihin ongelmat nähdäkseen, nyt jo syrjäinen kainuulaispitäjä riittää. Tulijoiden määrän kasvaessa yhä useammat päätyvät ilmiön vaikutuspiiriin. Se on vääjäämätöntä kehitystä, jota ei muuta mikään muu kuin raju muutos maahanmuuttopolitiikassa. Koko ajan useammat maat rajoittavat maahanmuuttoa ja turvapaikanhakuoikeutta sekä kieltäytyvät taakanjaosta, johon hölmöläisjohtajamme ovat kieli pitkällä Suomea tyrkyttämässä mukaan. Mikään ei estä meitä tekemästä samaa. Sopimuksistakaan on turha länkyttää mitään, koska ne saa panna jäihin katastrofin uhatessa. Eivätköhän miljoonat ja miljoonat Eurooppaan hinkuvat täytä määritelmän.

Edit: Kainuun Sanomien kolumnisti Seppo Turunen yritti häpäisyllä ja leimaamisella vaientaa unelmansa kritiikkiä. Hän kutsui mielenosoitukseen osallistuneita valkoiseksi roskaväeksi, joka "raivoaa" vastaanottokeskuksen edessä köysiä mittaillen. Kukaan ei vaatinut oman käden oikeutta, puheissa nimenomaan vastustettiin väkivaltaa. Uhrin ystävät puhuivat hyvin koskettavasti ja avoimesti. Toimittaja purkaa ideologiansa epäonnistumisen raivoa niihin, jotka hänen aatteestaan kärsivät, ja tällaisesta tulee todella paha mieli paikallisten puolesta.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Uutta tietoa Kajaanin henkirikoksesta


En ole Milwaukeen rasistimellakoiden jälkeen tehnyt uutisjuttuja, mutta lukija tarjosi lisätietoa Kajaanin Otanmäessä tapahtuneeseen henkirikokseen, joka on mielestäni hyvä tuoda esille. Otanmäen kylässä sijaitsevasta metsiköstä on löydetty miehen ruumis. Uhrin henkilöllisyys on tiedossa, mutta en sitä julkaise. Hän on paikallinen, kantasuomalainen mies. Toinen taposta epäilty on maahanmuuttaja, jota alla olevassa kuvassa viedään poliisiautoon Otanmäen vastaanottokeskuksesta.

Paikkakunnalta kerrotaan myös, että paikallisilla ja tulijoilla olisi ollut tappelua vastaanottokeskuksessa. Ilmeisesti paikalliset olivat kostomielellä menneet vokkiin tappelemaan. Eilisiltana paikallisessa kuppilassa taas oli ollut maahanmuuttajien taholta häiriköintiä.

Forssan ja Nurmijärven tapahtumien jälkeen on tapahtunut lisää yhteenottoja muuallakin. Keuruulla maahanmuuttajat ja paikalliset olivat joukkotappelussa, joka oli lähtenyt liikkeelle huutelusta ja muusta provokaatiosta.

Tiedot Kajaanin tapauksesta ovat siis on paikallisilta saatua tietoa, jota ei ole viranomaisten taholla vahvistettu tai valtamediassa julkaistu. Suuret kiitokset lukijalle, joka tiedon välitti.

Muita uusimpia tekstejä: Etkö sinä autistinen paskasakin juntti tajua edes tuntea syyllisyyttä?
Älynväläys Suomen Kuvalehdessä

*Edit: viimeisessä kohdassa paikan nimeä mainitessani kirjoitin sen väärin. Paikka on Otanmäki, ei Otanniemi.

Edit 12.9. klo 11:30: Oulun poliisi on julkaissut maanantai-aamuna tiedotteen, jonka mukaan pidätettynä teosta on kaksi irakilaista miestä. Tekoa tutkitaan tappona.