Maltillisten muslimien enemmistö on myytti

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadehista voisi sanoa, että hän on islamin ja maahanmuuton suhteen oikeilla jäljillä muttei uskalla viedä päätelmiään niiden loogiseen päätepisteeseen.  Hän ymmärtää tietyt uhat ja realiteetit, mutta yrittää sovittaa ne monikulturismin viitekehykseen. Uskallusta tässä kaiketi rajoittaa poliittinen korrektius, tuomitsemisen pelko ja ehkä jopa eräänlainen identiteetillinen ongelma: Alan on iranilaistaustainen maahanmuuttaja, joten antaako hän aseita itseäänkin vastaan, mikäli sanoo kaunistelemattoman totuuden? Vaikka vastaus on varsin luotettava ei, on huoli tunnetasolla ymmärrettävä.

Tapa olla osin järkevä ja osin poliittisen korrektiuden nimissä kompromisseja tekevä voi tosin olla myös eräänlainen strategia, jonka takana on toive siitä, että ehkäpä islamia myötäilevät monikulturistit kuuntelevat helpommin näkemyksiä, joiden mukana heitetään muutama luu heidänkin aatteelleen. Se ei ikävä kyllä toimi. Pienikin aatteellinen eriäväisyys riittää harhaoppiseksi leimaamiseen vasemmiston keskuudessa, joten kultaista keskitietä ei heille ole olemassakaan eikä sellaisella auta yrittää taiteilla eteenpäin.

Uusimmassa Iltalehden blogissaan Salehzadeh kirjoittaa näin: 

Länsimaat ovat antaneet uusille tulijoille runsaasti mahdollisuuksia integroitua ja tarjonneet mahdollisuuksiensa mukaan heidän tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita. Tästä kaikesta maltilliset muslimit ovat olleet kiitollisia, ja he ovatkin pääsääntöisesti hyvin integroituneet uusiin kotimaihinsa.

Eivätkä ole. Se on täysin ilmeistä. Jokaisessa Euroopan maassa, joka muslimeja on merkittävämmin vastaanottanut, on muodostunut rinnakkaisia yhteiskuntia. Tulijat pysyttelevät omiensa seurassa omien tapojensa mukaan eläen. Vaikuttaa, että Salehzadeh katsoo asiaa yksinomaan islamilaisen terrorismin näkökulmasta, jolloin rima integraatiolle lasketaan äärimmäisen alas.

Kristittyä ei yhteiskunnassamme katsota maltilliseksi vaan konservatiiviksi tai jopa fundamentalistiksi, mikäli hän ei kannata homoliittoja tai aborttioikeutta. Muslimeille maltillisuuden ja yhteiskuntaan sopeutumisen normi on matalin mahdollinen: jos et räjähdä, olet maltillinen ja hyvin integroitunut.

Tämän standardin mukaan katsoen myös sivuutetaan kaikki muut muslimien integraatio-ongelmat. Eivät ne ole jihadistit tai islamistit, jotka Suomessa raiskaavat huimalla tiheydellä, ryöstelevät tai pahoinpitelevät ihmisiä kaduilla ja pyrkivät parhaansa mukaan jekuttamaan valtioltamme turvapaikan ja kela-goldin. He ovat pitkälti tavallisia muslimeja, jotka eivät uskontoonsa sen kummemmalla kiihkolla suhtaudu, eikä heidän tekojaan yleensä motivoi islam, ellei käsitettä laajenneta epäsuoraan vaikutukseen eli siihen, että islamilaisessa kulttuurissa kasvanutta ei koskaan ole kannustettu länsimaisia vääräuskoisia tai heidän lakejaan kunnioittamaan.

Teinitytön murhannut Ramin Azimi. Salehzadehin käyttämästä radikalismin näkökulmasta hän on maltillinen ja hyvin integroitunut, koska ei kaiketi ole fundamentalistimuslimi tai tee terrori-iskuja islamin nimissä.

Alan jatkaa:

Sitten on pieni ryhmä fundamentaalisia muslimeita, jotka vaativat itselleen erikoiskohtelua uskontonsa nimissä. He ovat pieni, mutta äänekäs joukko. Ikävää on, että tämä ryhmä esiintyy mukamas “kaikkien muslimien äänitorvena”, vaikka heidän takanaan on vain murto-osa islamilaistaustaisista maahanmuuttajista.

Tuossa on niin paljon pielessä, että on vaikea keksiä, mistä aloittaa. Ensinnäkin fundamentalistit eivät muslimien keskuudessa ole pieni ryhmä. Tsekkiläisen ajatuspajan tutkimuksen mukaan 44% Euroopan muslimeista on fundamentalisteja. Se on täysin ymmärrettävä luku. Pew Researchin tutkimukset muslimien asenteista kotimaassaan osoittaa erittäin suosituiksi näkemykset, jotka ovat tyypillisiä fundamentalistien näkemyksiä: sharian kannatuksen viralliseksi laiksi, vastustus naisten tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksille sekä usko siihen, että uskonnon pitäisi vaikuttaa myös poliittiseen toimintaan. Eivät ne näkemykset tulliin jää Eurooppaan siirtyessä.

Erityiskohtelua vaativat eivät myöskään ole pieni ryhmä. Halal-lihaa, rukousaikojen myötäilyä, erillisiä uimavuoroja, työnantajien sallimia poikkeuksia pukukoodiin huivien vuoksi yms. odotetaan varsin laajalti. Ei siis voida sanoa, että pieni ryhmä esiintyisi kaikkien äänitorvena, ja jos esiintyisi, miten se edes onnistuisi ilman hiljaista hyväksyntää enemmistöltä?

Länsimaiden kannattaa tukea maltillisten muslimien integroitumista ja samalla antaa sharia-lainsäädännöstä haaveileville mahdollisuus palata kotimaahansa tai muuhun islamilaiseen maahan. 

Ajatus on käytännössä mahdoton, koska ei ole mitään maltillisten enemmistöä ja fundamentalistien pientä ääripäätä. Uskonto ei toimi niin. On spektri, jonka toisessa päässä ovat jihadistit, toisessa sekularistit, ja muslimit asettuvat eri kohtiin spektriä. Euroopan muslimeista em. tutkimusten pohjalta noin puolet asettuu vahvasti fundamentalistiselle puolelle spektriä, puolet sekularistiselle. Koska ei voida tehdä tarkkaa jakoa ääripään ja maltillisten välillä, on mahdoton tukea toisen ryhmän integraatiota ja lähettää toinen kotiin.

Hyvä esimerkki rajojen häilyvyydestä näkyi dokumentissa Sharialakia Tanskassa. Kaikkien musliminaapurustojen moskeijoiden imaamit edustivat erittäin fundamentalistista, Tanskan lakien voiman kiistävää islamia. Tuskin kaikki naapurustoissa asuvat, moskeijoissa käyvät ihmiset ovat yhtä fundamentalistisia, mutta he itse sallivat valta-aseman imaameille. Jos suomalainen kirkko joutuu kohun silmään väärinkäytösten vuoksi, väki kaikkoaa. Jos ei kaikkoa, tulkitaan jäsenten hyväksyvän kohua aiheuttaneen asian. Riippumatta siitä, mille spektrin kohdalle kukanenkin muslimi yhteisössä asettuu, he jatkavat fundamentalistien kunnioittamista johtohahmoina.

Kirjoituksen lopussa Alan heittää kommentin, johon perustuu ajatukseni siitä, että hänen oma identiteettinsä maahanmuuttajana estää häntä hyväksymästä koko totuutta islamin ja maahanmuuton ongelmista.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole ruokkia rasisteja, jotka suhtautuvat kaikkiin ulkomaalaisiin vihamielisesti. Moni kantaväestöön kuuluva “rasisti” on itse syrjäytynyt eikä välttämättä edes osallistu yhteiskunnan rakentamiseen.

Miten "rasistien" syrjäytyneisyys liittyy mihinkään? Oletetaan, että joku on äärimmäisen syrjäytynyt, rasistinen sosiaalipummi ja maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonan vuodessa. Miten se vaikuttaa niiden asioiden totuudenmukaisuuteen, mitä hän sanoo maahanmuutosta tai islamista? Muuttuuko kehitysmaamaahanmuutto ihmeesti taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi, jos löydämme jostain sossupummirasistin, joka maksaa yhteiskunnalle huimia summia? Henkilön ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä hänen argumenttiensa laadun kanssa.

Alan myös osoittaa itsekästä pelkoa, jonka voisi muotoilla: En sano totuutta, koska se voisi olla minulle haitallista. On parempi pitää yllä kaltaisilleni positiivista ilmapiiriä, vaikka se olisikin valheellista.

Eli huoli hänen omasta asemastaan ajaa ohi huolen suomalaisesta yhteiskunnasta, minkä vuoksi hän leimaa kantaväestöön kuuluvia rasisteiksi ja toistelee papukaijamaisesti myyttejä maltillisten muslimien enemmistöstä ja hienosta integraatiosta. Tässä on syy sille, miksi niin monet maahanmuuttajataustaiset asettuvat monikulturistien puolelle: he ajattelevat omaa etuaan, eivät suomalaisia ja Suomea. 

Jori Eskolin - käry kävi ja pahasti!

Jori Eskolin on rasmuslainen ja bloggaaja, joka on jo entuudestaan tunnettu mm. luovasta tilastontulkinnasta ja vielä luovemmasta todellisuudentajusta.

Nyt Eskolin paljasti epärehellisyytensä kaikkien nähtäville. Hän on kirjoittanut blogipäivityksen 612-soihtukulkueesta heittäen mukaan ne normaalit diipadaapat natseista, pelosta ja kuolleista narkomaaneista. Jostain syystä sitä, kenellä oikeasti on rekisteriä laajamittaisista itsenäisyyspäivän väkivaltaisuuksista, Jori ei ota esille.

Blogissa Eskolin kommentoi Suomen Sisun Lapin piiripäällikköä ja Monokulttuuri-tiimiläistä Tuukka Kurua seuraavasti:

"Tänä vuonna juhlapuhujaksi on ilmoitettu Tuukka Kuru, joka on Suomen Sisun Lapin piirin johtaja ja Radio monokulttuuri -ohjelman toimittaja, joka myös haastatteli ohjelmaansa pörröiseksi silittäen Eppu Torniaista (miestä, joka tappoi Jimi Karttusen)."

Paitsi, että se ei mennyt sinne päinkään. Tuukka Kuru ei koskaan ole haastatellut Eppu Torniaista, eikä Torniaista koskaan ole haastateltu Monokulttuurissa. Paavo Tajukangas ja Junes Lokka haastattelivat Torniaista Tajukankaan järjestämässä lähetyksessä, joka ei ollut Monokulttuurin lähetys. Tuukka Kuru ei siinä ollut millään tavoin mukana.

Ilmeisesti joku kertoi Eskolinille, ettei Kuru osallistunut haastatteluun. Jori sitten meni ja editoi blogiaan liittämättä mukaan mitään oikaisuilmoitusta siitä, että sisältö oli alun perin erilainen. Uusi lause menee näin:

"Tänä vuonna juhlapuhujaksi on ilmoitettu Tuukka Kuru, joka on Suomen Sisun Lapin piirin johtaja ja 'toimittaja' Radio monokulttuurissa, jonka ohjelmassa haastateltiin pörröiseksi silittäen Eppu Torniaista (miestä, joka tappoi Jimi Karttusen)."

Huomasitteko? Nyt lauserakenne on sellainen, että Kurun ei enää väitetä silitelleen Torniaista, mutta edelleenkin lähetyksen väitetään virheellisesti olleen Monokulttuuri-lähetys. 

No, mepä Junesin kanssa kysyimme asiasta Jorilta Twitterissä. Ensin Jori suoraan kiisti väittäneensä Kurun tehneen haastattelun sanomalla: "lukutaito ois kova". Hän ei ilmeisesti tiennyt, että olimme nähneet tekstin alkuperäisen muodonkin.

Eli ei ollut Eskolinin mielestä virhe väittää, että Tuukka haastatteli, vaikkei haastatellut, ja että Monokulttuurissa haastateltiin, vaikka ei haastateltu. 

Alkuperäisessä tekstissä ei ollut mitään epäselvää: kävi harvinaisen selväksi, että Eskolin typeryyksissään luuli Tuukan Monokulttuurissa Torniaista haastatelleen. Ei ollut kyse epämääräisestä lauserakenteesta, ja vaikka olisikin, on noin suuren virheen korjaus aina syytä huomauttaa blogin lopussa edit-merkintänä.

Otamme "epäselvyyden" takuulla mukaan Monokulttuurin erikoistermistöön.
Massiivinen asiavirhe = "epäselvyys"

Juttu meni vielä hassummaksi, kun Jori ryhtyi perustelemaan Junesille, miten hän päätyi uskomaan, että Monokulttuurissa haastateltiin Torniaista:

Jorin linkkaamalla Tajukankaan sivulla ei ole mitään Monokulttuuriin viittaavaa. Kuten jo linkin esikatselu näyttää, lähetys on nimellä Tajuntarkistus/Tajulive. On vaikea ymmärtää, miten tuo sivu saattoi aiheuttaa Jorin harhaluulon.

Minulla onkin oma teoriani siitä, miten Jorin harhaluulo syntyi. Hän ei ole kuunnellut tietenkään koko lähetystä, koska muutoin kyllä tietäisi, ettei Tuukka edes ollut mukana. Hän on todennäköisesti nähnyt Rasmus-ryhmässä jaetun linkin lähetykseen sekä kommenttiosiossa erään kommentin, jossa Junesta syytettiin liian pehmosta suhtautumisesta Torniaiseen. Hän muisti näkemänsä kuitenkin osin väärin. Siinäpä suvakkibloggaajan tietolähteiden taso.

Lopulta Eskolin teki pienen korjauksen blogiinsa, mutta jätti sen täysin puolitiehen. Hän väitti oudosti Tajuntarkistusta Monokulttuurin "yhteistyökumppaniksi". Mikä ihmeen yhteistyökumppani? Koko lähetystä on tehty vain se yksi erikoishaastattelu. Lisäksi hän ei poistanut virheellistä sisältöä vaan lisäsi vain huomaamattomammalla värillä puolivillaisen oikaisun, jossa ei puhuta Kurusta mitään. Hän epätoivoisesti haluaa linkittää Kurun Torniaiseen, vaikka todisteet hupenevat.

Lopulta Eskolin väitti oikaisuvaatimuksiamme spämmäykseksi, väitti vielä kerran, ettei ole Kurua väittänyt Torniaisen haastattelijaksi ja oli häipyvinään keskustelusta sanomalla hyvää yötä. Kuru-väite jäi oikaisematta, ja "yhteistyökumppani" tuli määritellyksi uudelleen.

Uusi Suomi vs. sananvapauden henki

Kun ryhdyin julkaisemaan tiettyjä tekstejäni UusiSuomi-sivustolla, sain aika nopeasti kysymyksiä siitä, miksi kirjoitan sinne, kun olen itsekin sanonut nimenomaan, että en valinnut sitä blogialustakseni sen sensuuripolitiikan vuoksi. Jotkut jopa epäilivät jotain vehkeilyä ja salailua, koska vain kirjoitin Usariin jakamatta niitä julkaisuja Facebookissa. No, meni se hiukan sinne päin.

 Halusin kokeilla Usarin rajoja, joista olin kuullut niin paljon. Arvelin, että minun kaltaiseni kirjoittaja päätyisi aika nopeasti silmätikuksi, ja niinhän siinä kävi. Hivutin tekstejä hiljalleen suorasukaisempaan suuntaan aloittaen talouspolitiikkajaarittelulla ja siitä siirtyen maahanmuutto- ja islam-aihetta kohti. Epäilen, että se oli kirjoitukseni "Se on vain islam", joka nosti minut ylläpidon tutkaan. Kyseisessä kirjoituksessa esitin tilastoja islamilaisesta terrorismista sekä muslimien mielipiteistä.

Usari otti nokkiinsa kun kirjoitin eilen illalla lisää islam-aiheesta, poisti kirjoitukseni etusivulta ja listauksista sekä poisti kirjoitusoikeuteni palveluun. Tässä kuvankaappaukset sähköpostista, jonka sain. Kannattaa huomioida hulvattomat aikaleimat. Kaikki kommenttini olivat viime yöltä ja eilisillalta. Ensimmäinen varoitus on tullut 15:43, toinen 15:53 sekä kirjoitusoikeuden poistoilmoitus "toistuvien varoitusten vuoksi" klo 15:58.

Olisivat aikaa säästääkseen vain kirjoittaneet yhden sähköpostin jossa lukee:"Tässä ensimmäinen varoitus, tässä toinen, ja nyt sinut on bännätty, kun et kuunnellut varoituksia."

 Kuvia voi klikata suuremmaksi.

 Yllä oleva koskee kommenttiani toisen henkilön blogitekstiin. Kirjoittaja korosti mielenterveysongelmien osuutta terrorismissa vähätellen islamin osuutta. Kommentti oli ainoa kommenttini koko tekstiin, joten on aika yllättävää, että yksi kommentti voi olla "jankkausta". On ymmärrettävää, että ylläpito ei kerro, mikä heistä oli valheellista tai perätöntä kommentissani, koska siinä ei ole mitään valheellista. Luvut ovat oikein, samoin tiedot Nizzan iskusta ovat suoraan suomalaisesta valtamediasta.

Tämä kommentti taas oli vain suora vastaus minulle esitettyyn kysymykseen. Kritisoin blogitekstissäni Sauli Niinistön merkityksetöntä Nizza-kommentointia tuomitsemisineen. Minulta kysyttiin kommenteissa, mitä minä itse sanoisin, jos olisin presidentti. Vastasin kysymykseen.Edelleen Usarista ei kerrota, mikä ylläolevassa kommentissa oli asiatonta kommentointia syntyperästä, uskonnosta tai muusta ominaisuudesta, eikä sitä, mikä viestissä oli valheellista tai perätöntä. He kait vain heittävät varoituksen syyt summassa.

 Ilmeisesti jihad on Usarin mielestä uskonto, jota tulee suojella kritiikiltä. En edes maininnut islamia koko tekstissä, vain jihadismin ja islamismin, eli poliittisen islamin. Onko islamismi, eli demokratian käyttäminen itseään vastaan islamilaisen teokratian tuottamiseksi, kritiikin yläpuolella? Onko hinku käydä jihadia suojeltu ideologia, jota ei saa arvostella? Usarin mielestä ovat. Kysymykseen vastaaminen on myös näköjään häiritsevää käyttäytymistä. 

Tämä oli oikeasti aika hauskaa. Tämä on vastaus Usarin vakiotrollille Petra Nyqvistille, joka ahdistuu monikulturismin kannalta ikävistä asioista ja ilmaantuu kommentteihin aina ajamaan keskustelua sivuraiteelle. Kirjoitukseni koski islam-keskustelua ja sananvapautta, Petra tuli horisemaan siitä, onko Hakkaraisen ehdotus muslimien poistosta Suomesta realistinen.  

Lisätietoja-kohta on suorastaan ironinen, koska kutsuin Nyqvistiä SJW-autistiksi, mikä on varsin yleinen termi ihmiselle, jolla ei ole tilannetajua, tunneälyä ja kykyä tulkita muita ihmisiä. Se ei ole viittaus autismiin sairautena yhtään sen enempää kuin sana "idiootti" on viittaus idiotismin tarkkaan, lääketieteelliseen määritelmään tai halvennusta sen määritelmän täyttäville ihmisille. Se on kuvaannollinen ilmaus, ja Usarin modi osoittaa itsensä SJW-autistiksi ottamalla sanan kirjaimellisesti sen yleisesti käytetyn merkityksen sijaan.

Sitten ilmoitetaan, että toistuvien [viimeisen 15 minuutin aikana vanhoista viesteistä annettujen] varoitusten vuoksi kirjoitusoikeuteni on poistettu.

Oi, Usari, sinä et petä. Loppunäytös oli juuri niin absurdi kuin oletinkin. Näin toimitaan sananvapauden henkeä vastaan. Yksityiset yritykset saavat itse luoda politiikkansa täysin vapaasti, eivätkä ne siten voi laitonta sensuuria tai sananvapauden rajoituksia tehdä. 

Sananvapaus on kuitenkin paljon enemmän kuin lain kirjain. Se on arvo, jota kaikkien länsimaisten tulisi kantaa sydämmessään, ei vain lakikirjan kansissa. Se on mentaliteettia, joka sallii myös eriävien mielipiteiden esittämisen, koska kaikki mielipiteet ansaitsevat tulla esitetyiksi. Se on uskoa ideoiden vapaisiin markkinoihin: Me laitamme ajatuksiamme esille, ja jos ne ovat hyvin perusteltuja ja toimivia, ne tarttuvat. Jos ne ovat huonoja, ne kuihtuvat pois. 

UusiSuomi vieläpä esiintyy vakavastiotettavana poliittisen keskustelun foorumina Suomessa kutsuen itseään "vaikutusvaltaisen suomalaisen mediaksi". Usari ampuu itseäänkin jalkaan tuolla politiikalla. Kenellä kiinnostaa enää lukea sen blogeja, mikäli se on käytännössä vain Vihreän Langan toisintoa? Mitään aitoa debattia ei voi tapahtua, vaan kaikki vain toistelevat yhdessä sallittuja mielipiteitään yhteistä hyväksyntää nyökytellen. Sellainen ei kiinnosta loppujen lopuksi ketään. Yleisöksikin kertyvät vain ne, jotka valmiiksi ovat samaa mieltä. Usarista rakennetaan vihervasemmiston kaikukammiota.

Minä uskon ideoiden vapaisiin markkinoihin; olen aina uskonut. Siksi en poistele eriäviä mielipiteitä blogini tai videoideni kommenteista tai tee ilmoituksia loukkaavasta sisällöstä. Minun ei tarvitse vaientaa muiden näkemyksiä, koska tiedän, että näkemykseni selviävät kyllä keskustelusta. Ja jos eivät selviä, ja käy ilmi, että olenkin ollut väärässä, kävelen keskustelusta ulos hieman viisaampana.

Sananvapaus ei ole vain lakia, sen tulisi olla meille kaikille rakas arvo, jota noudatetaan myös silloin, kun kyse on eri mieltä olevien puheesta.

Osallistu blogin ja kanavan kehittämiseen!

Olen saanut nyt videokanavankin hyvin liikkeelle, mutta tarvitsisin kovasti palautetta blogini ja kanavani seuraajilta. Kysynpä siis, mikä teitä kiinnostaa.

Mistä haluaisitte lukea tai kuulla videoissa? 

Kiinnostavatko kotimaan uutiset vai ulkomaiset, tai jokin tietty aihepiiri? 

Mikä on sinusta hyvä pituus blogipäivitykselle tai videolle? 

Pidätkö enemmän vapaamuotoisista vai käsikirjoitetuista, tarkasti koostetuista videoista?

Kuinka paljon ja usein uutta sisältöä mielestäsi olisi hyvä tehdä? 

Pidätkö videoista, joissa kuvanauha koostuu aiheeseen liittyvästä kuvituksesta vai sellaisesta, jossa kuvataan puhujaa?

On tiettyjä vakioaiheita, jotka toistuvat palautteessa. Eräs niistä on neuvominen parempien laitteiden hankintaan. Olen tuskallisen tietoinen siitä, että luonnollisestikaan tietokoneen kameralla ja halvalla kuulokemikillä ei kovin hyvää laatua saa, mutta sen kanssa on nyt toistaiseksi pärjättävä. Bloggaus on opiskelijankin budjetille sopiva harrastus, koska se on ilmaista, mutta huippuluokan kuvauslaitteet tekevät videoharrastuksesta liian kalliin.

Olen nyt sen valinnan edessä, että joko minun on hankittava jokin edullinen, hieman parempi laite nyt tai vaihtoehtoisesti säästettävä pidemmän aikaa todella hyvään laitteeseen. Olen sitä mieltä, että on lienee parempi saada edes jonkinlainen parannus nyt kuin joutua kuukausikaupalla tekemään videoita nykyisillä laitteilla, joten minun on nyt etsittävä kohtuuhintainen laite.

Tässä kohtaa kysyisin neuvoa myös tuosta laiteasiasta. En tiedä yhtään mitään kameroiden ja mikkien asentelusta tai siitä, mikä laite on hyvä. Jos lukijoissani on joku, joka osaa neuvoa hyvän, kohtuuhintaisen laitteen minulle, laita ihmeessä tämän tekstin kommentteihin tai minulle Facebookissa viestiä asiasta.

On vain yksi palautetyyppi, josta en juuri välitä: valitukset, joiden tyyli on "Älä kirjoita siitä, koska sinä suututat ne..." Blogini tarkoitus ei ole valikoida mamu-kriittisten suosituimpia mielipiteitä ja sokeasti toistella niitä. Ihmiset kyllä tietävät ne jo.Tämä on minun blogini minun näkemysteni pohjalta, enkä usko mamu-kriittisten olevan niin heikko ryhmä, että erimielisyys yhdestäkin asiasta aiheuttaisi täyden hajaannuksen. Me olemme aikuisia yksilöitä, ja meillä on mielipide-eroja.

Joten minulle voi laittaa palautetta vaikkapa tämän tekstin kommentteihin, Facebook-jaon kommentteihin tai yksityisviestinä. Sähköpostiin voi yhteydenottoja esim. aihetoiveiden piirissä tehdä osoitteeseen tiinawiik85@gmail.com.