Mitä tapahtui Enbuske-podcastille?

Olimme viime viikolla Junes Lokan kanssa Sanomatalolla nauhoittamassa podcastiä, jossa vetäjänä oli Tuomas Enbuske, ja nyt kun podcastin ennakkoon ilmoitettu julkaisupäivä on ohitettu, eikä haastattelua ole julkaistu, kysellään nyt kaikilta kolmelta, mitä oikein tapahtui. Eikös sen haastattelun pitänyt keskiviikkona tulla? Piti toki, ja nyt onkin syytä kertoa, mitä on meneillään. 

Todettakoon näin alkuun, että olemme Enbusken kanssa asiasta puhuneet tänään, mutta en tykkää yksityisten keskustelujen sisältöä levittää ilman erittäin painavia syitä, niin tämän juttutuokion yksityiskohtiin en mene. Kertokoon Tuomas itse omalta puoleltaan mitä halua. Julkisesti hän on tähän mennessä kertonut, että podcast tultaisiin joskus julkaisemaan, mutta ei hän oikeasti voi sitä tietää. 

Keskustelujen sisällön vuotaminen ei olisi edes tarpeenkaan tilanteen ymmärtämisen kannalta: tapahtui juuri se, mitä odottaisit tapahtuvan valtamedian kanssa toimiessa.

Keskustelussa kun mentiin alueelle, josta valtamedian oma narratiivi on järkkymätön ja sen kyseenalaistaminen ehdoton tabu: juutalaisiin, siionismiin ja holokaustiin. 

Ja vieläpä tietysti sellaisen mediatalon lähetyksessä, jonka perustajia ja suuromistajia tuon 1500 hengen vähemmistön edustajat ovat. Ei tilanne kovin erilainen tosin muidenkaan suurten mediatalojen kanssa olisi: niille kun on enemmän sääntö kuin poikkeus, että juutalaiset, jotka Suomessa muodostavat alle 0,03% väestöstä, ovat huomattavan yliedustettuina, mitä mediatalojen omistukseen ja toimintaan tulee. Keskustelussa ei mitään laitonta sanottu, mutta eihän tästä aiheesta tarvitsekaan - koska juutalaisaihe on täysi tabu, jo se, että aiheesta käydään keskustelua, jossa on useita eriäviä mielipiteitä, menee liian pitkälle.

Tämä onkin erityisen tärkeää ymmärtää varsinkin heille, jotka uskovat sensuurin iskevän juuri kansallismielisyyden takia. Kyllähän media jonkin verran on valmis antamaan tilaa kansallismielisille, mutta vain kun on pakko ja vain kun he eivät liikaa median omaa agendaa haasta. Vaikkapa perussuomalaisille mediassa ajoittain puheenvuoroja annetaan, mutta he ovatkin suurpuolue, jonka täysi sivuuttaminen olisi liian ilmeistä agendan ajamista medialta, joka yrittää edelleenkin puolueettomaksi tekeytyä.

Ja media osaltaan ohjaa persujakin noudattamaan agendaansa. Riikka Purra ja Sebastian Tynkkynen ovat saaneet huomattavasti enemmän neutraalia tai myönteistä palstatilaa medialta kuin puolueen nationalistit ja konservatiivit, ja näin media maanittelee puolueita omalle linjalleen: mitä vihervasemmistolaisempia olette, sitä enemmän tulette saamaan meiltä huomiota, ja mitä enemmän haastatte narratiivia, sitä enemmän saatte osaksenne huomiotta jättämistä ja mustamaalausta. 

Näin media pystyy myös rakentamaan omaa versiotaan nationalismista - sellaista, jossa kansallismielisyys tarkoittaa sitä, että hyväksyt väestönvaihdon, kunhan tulijat maksavat veronsa ja joka perinteisten perhearvojen sijaan tarjoaa pridetystä. "Nationalismia", jolla ei ole mitään tekemistä nationalismin kanssa.

Junes ja minä emme kauempana voisi olla tästä kansallismielisyyden irvikuvasta, joten olemme lähtökohtaisesti sitä kastia, jonka saama mediahuomio rajoittuu valheelliseen mustamaalaukseen ja jota ei koskaan päästetä itse kertomaan mielipiteistään. Enbusken virhe oli siinä, että hän oikeasti kuunteli, mitä sanottavaa meillä on ja miten sen perustelemme, ja kas, seinä tulikin vastaan ja hänen journalistinen vapautensa loppui siihen.

Jotkut ovat sanoneet, että ei olisi pitänyt kertoa somessa etukäteen asiasta, koska se antoi somen roskaväelle mahdollisuuden "känkelöintiin".

 Höpsis. Eivät ne ole Dmitry Gurbanovin kaltaiset someraivoavat rivijuutalaiset, jotka känkelöinnin tällaisessa asiassa hoitavat - häntä paljon vaikutusvaltaisemmat mediakonsernin uskonveljet kyllä hoitavat asian, vaikka somessa ei asiasta puhuttaisi yhtään mitään. 

Tästä puhuimmekin Juneksen kanssa kotiin saavuttuamme: saa nähdä, tuleeko tästä Enbuskelle vieläkin avartavampi kokemus, kuin hän odotti, kun hänen pomonsa tulevat osoittamaan todeksi sen, mitä heistä Enbuskelle sanoimme estämällä lähetyksen julkaisun.

Kun lähetystä ei julkaistu, kävimme Juneksen kanssa hieman vääntöä siitä, mikä oli Enbusken rooli asiassa. Junes oli alkujaan sitä mieltä, että kaikki oli huijausta alusta asti. Että mitään ei koskaan ollut tarkoituskaan julkaista, vaan Enbuske vain toivoi saavansa Juneksesta irti jotain, mitä Vehkoo-jutun korkeimman oikeuden käsittelyssä voitaisiin häntä vastaan käyttää.

Olin eri mieltä, olen edelleen, ja Enbusken kanssa käydyn keskustelun jälkeen Juneskin alkoi taipua kannalleni: että Enbuske ei juoninut mitään vaan ainoastaan yliarvioi raskaasti oman toimintavapautensa Sanoman alaisuudessa. Luotan omaan ihmistuntemukseeni, ja lisäksi Enbuske teki asioita, joita hänen ei olisi mitään järkeä tehdä, jos kyseessä olisi huijaus. 

Somen roskaväen someraivotessa hän sanoi, että hän valitsee vieraansa ulkopuolisten painostuksesta piittaamatta ja että haastattelusta tuli hyvä lähetys. Jos kyseessä olisi huijaus, hänhän noin sanomalla vain asettaisi itsensä noloon tilanteeseen, joka näyttäisi siltä, että hän ensin uhoaa journalistisella vapaudellaan mutta hannaa kuitenkin tosipaikan tullen. Uskon, että hän oli vilpittömästi siinä luulossa, että lähetys julkaistaisiin sovitussa aikataulussa.

On periaate, jonka olen hyväksi havainnut: "Älä oleta pahantahtoisuutta syyksi millekään, jos tyhmyys riittää saman asian selittämään." 

Tiedän, että tuo kuulostaa ilkeilyltä Enbusken suuntaan, mutta en sitä suinkaan niin tarkoita. En sano häntä tyhmäksi, koska tiedän, että ei hän sitä ole. Arvioisin hänet aika selvästi keskivertoa korkeamman ÄO:n ihmiseksi. Mutta sellainenkin voi olla tietämätön ja ymmärtämätön. Älykkyys itsessään on vain mahdollistaja maailman menon ymmärtämiselle, ja se vaatii aina rinnalleen laajan tietämyksen ja realismin, jotta älykkyys pääsisi oikeuksiinsa ja kantajaansa hyödyttämään.

Koska Enbuske ei ole samoin punapilleröity kuin Junes ja minä, hän ei vain ymmärtänyt, että nyt hän astuu media-alalla kielletylle alueelle tai edes tiennyt, että hän tosiasiassa työskentelee pitkälti juutalaisille. Ironista tilanteessa on tietysti se, että juutalaisten asema mediassa oli yksi puheenaiheista. Enbusken omat pomot osoittivat oikeaksi sen, mitä yritimme Enbuskelle sanoa.

Vastatessaan vihervasemmiston someraivoon podcastistä Enbuske otti esille sen, että hän on podcasteissään aikaisemmin haastatellut mm. pedofiilia ja sarjamurhaajaa. Se, että vihervasemmisto ei näistä lähetyksistä sanonut, että tällaisia vaarallisia ihmisiä ei tulisi päästää ääneen, kertoo kaiken tarvittavan someraivoajien moraalista ja prioriteeteista. Samanlainen osoitus heidän moraalirappiostaan nähtiin vain hieman aikaisemmin, kun "kämyt" ajoivat boikottikampanjaa Jari Sillanpäätä kohtaan. Erään antifan selitys sille, miksi he eivät osallistu tähän kampanjaan, oli siinä, että Sillanpää on pedari, mutta ei se nyt sentään rasisti ole. Siis kaikella vakavuudella hän tämän sanoi Punk in Finland -foorumilla.

Somessa aktiivisena ihmisenä vihervasemmiston kaksoisstandardit eivät varmasti Enbuskelle tulleet yllätyksenä, mutta puutteellisen punapilleröintinsä vuoksi hän ei vain ymmärtänyt, että hän työskentelee aivan saman arvomaailman omaaville ihmisille. Edes Enbusken raivokas siionismi ei häntä pelasta somen eikä mediatalon valitun kansan vihalta, jos hän yrittää nousta ulos siitä lokerosta, joka hänelle on annettu. Hänen roolinsahan on edustaa ns. räväkkää, sensuroimatonta ja suorapuheista tuotantoa, vaikka tosiasiassa rajat hänen toimintamahdollisuuksilleen ovat selvät. 

Eräänlaista ironiaa on siinäkin, että Enbuske itse halveksuu toimittajia, jotka teeskentelevät tällaista radikaalia suorapuheisuutta rahtaamalla studioon pari ihmistä, joiden mielipiteet eroavat vain yksityiskohdiltaan ja joista kumpikaan ei haasta vihervasemmistolaisen narratiivin ydinajatuksia. On epäilemättä karua joutua huomaamaan, että olet ollut yksi näistä valeoppositiota luovista toimittajista ja vieläpä tietämättäsi, kun useimmilla muilla näennäistä räväkkyyttä edustavilla toimittajilla heidän toimintansa on täysin tietoista ja laskelmoitua.

Ja nyt Enbuske onkin kiusallisessa asemassa. Hän ehti mennä sanomaan, että hyvä lähetys tuli ja että se julkaistaan, joten lähetyksen julkaisematta jättämisen selittäminen on vaikeaa. Hän kun sanoi myös tekevänsä yksin päätökset vieraistaan, joten hänen olisi joko valehdeltava ja väitettävä, että hän teki päätöksen olla julkaisematta podcastiä. Siinähän heräisi kysymyksiä: no miksi sitten kutsuit nämä ihmiset ja vielä sanoit, että hyvä lähetys tuli?

Jos hän taas kertoo totuuden ja twiittaa, että seinä tuli vastaan mediatalon johdon puolelta, hän tulee todistaneeksi luulleensa liikoja journalistisesta vapaudestaan ja siitä, kuka hänen vieraistaan todella päättää. Totuuden kertomalla hän myös purisi ruokkivaa kättä paljastamalla esimiestensä rajoittavan hänen toimintaansa ja vieläpä osoittaisi Juneksen ja minun olleen täysin oikeassa siitä, millaisia ne hänen esimiehensä ovat.

Yksi kiusallinen aspekti totuuden kertomisessa on myös se, mitä se kertoo lähetyksen kulusta, jos pomot ovat sanoneet, ettei tällaista voi julkaista. He kun tulevat samalla sanoneeksi, että kiivaasta siionismistaan huolimatta Enbuske ei heidän mielestään riittävän hyvin meille pärjännyt. Eihän heillä sellaisen haastattelun julkaisemista olisi mitään syytä estää, joka olisi meille kylmää kyytiä ja saisi meidät näyttämään tyhmiltä tai huonosti mielipiteensä perustelevilta.

Enbuske on nyt kertonut Twitterissä, että haastattelumme tullaan julkaisemaan, mutta kerrottakoon, että hän ei tästä varma voi olla ennen kuin podcast todella on Suplassa. Tiedän tämän keskustelumme perusteella, mutta kuten alussa sanoin, en tykkää yksityisten keskustelujen sisältöä levittää, niin en ryhdy yksityiskohtiin menemään asian suhteen, mutta tämä epävarmuustekijä on kaikkien edun mukaista todeta. Jos Enbuske ei taaskaan pysty lupaustaan täyttämään, siinä on entistäkin nolompi paikka hänelle.

Eihän sitä tiedä, vaikka hän oikeasti saisi haastattelumme julkaisuun. Itse kyllä epäilen, että ei tule saamaan, mutta ei mahdollisuutta voi toistaiseksi poiskaan sulkea tältä erää. Sopimukseen kun sisältyi se, että mitään ei keskustelusta leikata eikä sitä mitenkään editoida, joten hänen olisi saatava keskustelu sellaisenaan valitun kansan sensuurin läpi. Jos se ei sitä läpäissyt ennalta ilmoitettuun julkaisupäivään mennessä, tuskin se sitä läpäisee sen jälkeenkään.

Kiusallinen tilanne hänelle, epäilemättä. Ja siksi hän väistelikin somekansan kyselyjä siitä, missä se luvattu podcast oikein luuraa. Minua kiinnostaakin tilanteen jatkossa eniten se, hyödyntääkö Enbuske tämän mahdollisuuden oppia jotain, kun hänen omat pomonsa osoittivat haastateltavien olevan oikeassa, vai pitääkö hän edelleen kiinni vanhoista mielipiteistään.

Miksi vasemmisto yrittää vaientaa mutta me emme

Junesilta ja minulta on usein kyselty, miten jaksamme kulkea vasemmistolaisten keskustelutilaisuuksissa ja paneeleissa kuvaamassa ja kuuntelemassa moista roskaa. 

Ensinnäkin kyseessä on eräänlainen kansalaisjournalismi: jos me emme olisi näitä tilaisuuksia kuvaamassa, ei niitä kukaan muukaan kuvaisi. Me siis tuomme jotain sellaista suuren yleisön nähtäville, joka muuten jäisi huomiotta. Toisekseen vasemmiston näkemyksille on hyvä tuottaa näkyvyyttä.

On hyödyllistä, että kansa pääsee näkemään, millaisista hörhöilevistä totalitääreistä on kyse. Me emme koskaan voisi saada vihervasemmistoa näyttämään niin huonolta kuin he itse parhaalla esiintymisellään saavat. He laukovat typeryyksiä, toistelevat 20 vuotta sitten kumottuja monikulturistien argumentteja kuin ne olisivat suuria, tuoreita neronleimauksia ja parhaassa tapauksessa käyttäytyvät kuin mitkäkin pikkufasistit ja pyrkivät vaikkapa estämään meitä kuvaamasta julkista tapahtumaa, kuten Oulun Rauhanpuolustajat tekivät.

Mikäli emme olisi menneet Rauhanpuolustajien paneeliin, useimmat eivät heistä olisi kuulleetkaan. Mutta koska menimme sinne, heidän keskinäinen hölmöilynsä päätyi kaikkien nähtäville ja naama punaisena huutaminen ja johtojen repiminen laitteistamme päätyi keskustelufoorumeiden naureskelun sekä jopa remix-videon kohteeksi.

Tästä samasta syystä kansallismieliset jakavat esim. Rasmus-ryhmän, Refugee Hospitality Clubin tai Naisasialiitto Unionin julkaisuja: jos heidän argumenttinsa olisivat millään tavoin vetoavia, meille olisi haittaa niiden jakamisesta, mutta koska kaikki voivat ne todeta täysin naurettaviksi, on näkyvyyden tarjoaminen heille vain hyödyllistä oikeistolle.

Rasmuslainen järkeilee turvapaikanhakijoiden käyttämättä jääneitä aikoja kalliille yksityishammaslääkärille.
Samahan se on tarkastaa vaikka tulkin hampaat kun kerran siellä ollaan! (Kuvankaappaus: PT-Media)

Koska monien käsityksestä poiketen oikeisto ja vasemmisto eivät ole saman kolikon kaksi puolta vaan lineaarisen janan kaksi eri päätä, ovat heidän metodinsa tässäkin asiassa täysin erilaiset. Olen taas kerran Facebook-bännissä, enkä ole ainoa. Näin vaalien alla vihervasemmisto on aktivoitunut organisoimaan ilmoituskampanjoita näkyvimmistä kansallismielisistä - todennäköisesti kuntavaaleja sabotoidakseen.

Facebook-ilmoitusten lisäksi sekä Junes että minä olemme saaneet liudan hupaisia Youtube-ilmoituksia. Toisin kuin Facebookissa, Youtubessa ilmoitukset tarkastaa oikea ihminen, joten toiminnon väärinkäyttö kiusaamiseen on vaikeampaa. Junesin ensimmäinen ilmoitus todettiin jo Youtuben taholta perättömäksi. Olen kohtalaisen varma, että niin käy myös minun videoistani tehdyille ilmoituksille, kunhan ilmoitukset tarkastetaan. Eräskin ilmoitus väitti, että videoni kohdassa 5:15 tapahtuu yksityisyyden loukkaus. Muuten ihan hyvä yritys feikki-ilmoitukseksi, mutta kyseinen video nyt sattui olemaan vain 1 min. 26 s. pitkä.

Vihervasemmisto haluaa vaientaa kansallismieliset, koska he tietävät, että mikäli saamme asiamme esitettyä ja ihmisten kuuluviin, ihmiset taipuvat meidän kannallemme. Niin on tietysti jo käynyt, kuten viimeaikaiset kyselytutkimukset suomalaisten tai eurooppalaisten suhtautumisesta haittamaahanmuuttoon osoittavat. Koska argumentoinnin kentällä ei pärjätä, vihervasemmisto tekee älyllisen antautumisen ja turvautuu epä-älylliseen. Silloin ryhdytään vaientamaan ja häiriköimään, koska he eivät koskaan voisi voittaa vain omia kantojaan esittämällä.

Tässä korostuu oikeiston ja vasemmiston argumentaation tasoero suorastaan herkullisella tasolla: he yrittävät vaientaa meitä, me yritämme saada heille lisää näkyvyyttä. Ja hyvistä syistä.

Uusi Suomi vs. sananvapauden henki

Kun ryhdyin julkaisemaan tiettyjä tekstejäni UusiSuomi-sivustolla, sain aika nopeasti kysymyksiä siitä, miksi kirjoitan sinne, kun olen itsekin sanonut nimenomaan, että en valinnut sitä blogialustakseni sen sensuuripolitiikan vuoksi. Jotkut jopa epäilivät jotain vehkeilyä ja salailua, koska vain kirjoitin Usariin jakamatta niitä julkaisuja Facebookissa. No, meni se hiukan sinne päin.

 Halusin kokeilla Usarin rajoja, joista olin kuullut niin paljon. Arvelin, että minun kaltaiseni kirjoittaja päätyisi aika nopeasti silmätikuksi, ja niinhän siinä kävi. Hivutin tekstejä hiljalleen suorasukaisempaan suuntaan aloittaen talouspolitiikkajaarittelulla ja siitä siirtyen maahanmuutto- ja islam-aihetta kohti. Epäilen, että se oli kirjoitukseni "Se on vain islam", joka nosti minut ylläpidon tutkaan. Kyseisessä kirjoituksessa esitin tilastoja islamilaisesta terrorismista sekä muslimien mielipiteistä.

Usari otti nokkiinsa kun kirjoitin eilen illalla lisää islam-aiheesta, poisti kirjoitukseni etusivulta ja listauksista sekä poisti kirjoitusoikeuteni palveluun. Tässä kuvankaappaukset sähköpostista, jonka sain. Kannattaa huomioida hulvattomat aikaleimat. Kaikki kommenttini olivat viime yöltä ja eilisillalta. Ensimmäinen varoitus on tullut 15:43, toinen 15:53 sekä kirjoitusoikeuden poistoilmoitus "toistuvien varoitusten vuoksi" klo 15:58.

Olisivat aikaa säästääkseen vain kirjoittaneet yhden sähköpostin jossa lukee:"Tässä ensimmäinen varoitus, tässä toinen, ja nyt sinut on bännätty, kun et kuunnellut varoituksia."

 Kuvia voi klikata suuremmaksi.

 Yllä oleva koskee kommenttiani toisen henkilön blogitekstiin. Kirjoittaja korosti mielenterveysongelmien osuutta terrorismissa vähätellen islamin osuutta. Kommentti oli ainoa kommenttini koko tekstiin, joten on aika yllättävää, että yksi kommentti voi olla "jankkausta". On ymmärrettävää, että ylläpito ei kerro, mikä heistä oli valheellista tai perätöntä kommentissani, koska siinä ei ole mitään valheellista. Luvut ovat oikein, samoin tiedot Nizzan iskusta ovat suoraan suomalaisesta valtamediasta.

Tämä kommentti taas oli vain suora vastaus minulle esitettyyn kysymykseen. Kritisoin blogitekstissäni Sauli Niinistön merkityksetöntä Nizza-kommentointia tuomitsemisineen. Minulta kysyttiin kommenteissa, mitä minä itse sanoisin, jos olisin presidentti. Vastasin kysymykseen.Edelleen Usarista ei kerrota, mikä ylläolevassa kommentissa oli asiatonta kommentointia syntyperästä, uskonnosta tai muusta ominaisuudesta, eikä sitä, mikä viestissä oli valheellista tai perätöntä. He kait vain heittävät varoituksen syyt summassa.

 Ilmeisesti jihad on Usarin mielestä uskonto, jota tulee suojella kritiikiltä. En edes maininnut islamia koko tekstissä, vain jihadismin ja islamismin, eli poliittisen islamin. Onko islamismi, eli demokratian käyttäminen itseään vastaan islamilaisen teokratian tuottamiseksi, kritiikin yläpuolella? Onko hinku käydä jihadia suojeltu ideologia, jota ei saa arvostella? Usarin mielestä ovat. Kysymykseen vastaaminen on myös näköjään häiritsevää käyttäytymistä. 

Tämä oli oikeasti aika hauskaa. Tämä on vastaus Usarin vakiotrollille Petra Nyqvistille, joka ahdistuu monikulturismin kannalta ikävistä asioista ja ilmaantuu kommentteihin aina ajamaan keskustelua sivuraiteelle. Kirjoitukseni koski islam-keskustelua ja sananvapautta, Petra tuli horisemaan siitä, onko Hakkaraisen ehdotus muslimien poistosta Suomesta realistinen.  

Lisätietoja-kohta on suorastaan ironinen, koska kutsuin Nyqvistiä SJW-autistiksi, mikä on varsin yleinen termi ihmiselle, jolla ei ole tilannetajua, tunneälyä ja kykyä tulkita muita ihmisiä. Se ei ole viittaus autismiin sairautena yhtään sen enempää kuin sana "idiootti" on viittaus idiotismin tarkkaan, lääketieteelliseen määritelmään tai halvennusta sen määritelmän täyttäville ihmisille. Se on kuvaannollinen ilmaus, ja Usarin modi osoittaa itsensä SJW-autistiksi ottamalla sanan kirjaimellisesti sen yleisesti käytetyn merkityksen sijaan.

Sitten ilmoitetaan, että toistuvien [viimeisen 15 minuutin aikana vanhoista viesteistä annettujen] varoitusten vuoksi kirjoitusoikeuteni on poistettu.

Oi, Usari, sinä et petä. Loppunäytös oli juuri niin absurdi kuin oletinkin. Näin toimitaan sananvapauden henkeä vastaan. Yksityiset yritykset saavat itse luoda politiikkansa täysin vapaasti, eivätkä ne siten voi laitonta sensuuria tai sananvapauden rajoituksia tehdä. 

Sananvapaus on kuitenkin paljon enemmän kuin lain kirjain. Se on arvo, jota kaikkien länsimaisten tulisi kantaa sydämmessään, ei vain lakikirjan kansissa. Se on mentaliteettia, joka sallii myös eriävien mielipiteiden esittämisen, koska kaikki mielipiteet ansaitsevat tulla esitetyiksi. Se on uskoa ideoiden vapaisiin markkinoihin: Me laitamme ajatuksiamme esille, ja jos ne ovat hyvin perusteltuja ja toimivia, ne tarttuvat. Jos ne ovat huonoja, ne kuihtuvat pois. 

UusiSuomi vieläpä esiintyy vakavastiotettavana poliittisen keskustelun foorumina Suomessa kutsuen itseään "vaikutusvaltaisen suomalaisen mediaksi". Usari ampuu itseäänkin jalkaan tuolla politiikalla. Kenellä kiinnostaa enää lukea sen blogeja, mikäli se on käytännössä vain Vihreän Langan toisintoa? Mitään aitoa debattia ei voi tapahtua, vaan kaikki vain toistelevat yhdessä sallittuja mielipiteitään yhteistä hyväksyntää nyökytellen. Sellainen ei kiinnosta loppujen lopuksi ketään. Yleisöksikin kertyvät vain ne, jotka valmiiksi ovat samaa mieltä. Usarista rakennetaan vihervasemmiston kaikukammiota.

Minä uskon ideoiden vapaisiin markkinoihin; olen aina uskonut. Siksi en poistele eriäviä mielipiteitä blogini tai videoideni kommenteista tai tee ilmoituksia loukkaavasta sisällöstä. Minun ei tarvitse vaientaa muiden näkemyksiä, koska tiedän, että näkemykseni selviävät kyllä keskustelusta. Ja jos eivät selviä, ja käy ilmi, että olenkin ollut väärässä, kävelen keskustelusta ulos hieman viisaampana.

Sananvapaus ei ole vain lakia, sen tulisi olla meille kaikille rakas arvo, jota noudatetaan myös silloin, kun kyse on eri mieltä olevien puheesta.

Paljon onnea, Adolf!

James Hirvisaari on sitten jälleen rikostutkinnassa blogijulkaisun vuoksi. 

Siihen on tultu, että kun varkauden tai ryöstön uhri menee poliisilaitokselle tekemään ilmoitusta, tarjotaan hänelle resurssien eioota ja sanotaan, että ei mahda mitään. Netissä kirjoitettuja sanoja kyllä joudetaan tutkimaan, vaikka ne eivät ketään olisi ryöstäneet.

Demariedustajat taas yrittivät kärkkyä hallitukselta jotain reaktiota MV-lehden toimintaan, en usko, että he itsekään tiesivät täysin, mitä. Kuitenkin asia on niin, että hallituksella ei ole mitään tehtävissä ainakaan perustuslain puitteissa. Sivustojen tietoliikenteen blokkaaminen olisi ennakkosensuuria ja loukkaus kansalaisen oikeudelle vastaanottaa tietoa.

Sitten on tietysti Evalion. Jotkut suomalaisetkin tuntevat tämän lapsenkasvoisen ja -äänisen nuoren tytön, joka tekee videoita mm. siitä, miten tunnistaa juutalainen, miten Hitler oli oikeastaan hyvä mies tai miten homoseksuaalit ovat "syöpä". Eräällä videolla hän laulaa alttarin ääressä Paljon onnea vaan Hitlerille.

Evalion.

Evalionin kanava oli yksi Youtuben nopeimmin kasvavista kunnes Youtube löi lapun luukulle: kanava suljettiin ja Evalion bännättiin kertaheitolla. Oletettavasti 99% Evalionin tilaajista katsoi hänen videoitaan samasta syystä kuin minä: siinä on jotain todella viihdyttävää, kun niin lempeän kuuloinen tyttönen puhuu kauheita asioita. Samalla katsomisessa oli tietynlainen jännitys, kuin olisi seurannut junaonnettomuutta. Kanavassa vain oli jotain karmivan kiehtovaa.

Kaikesta päätellen Evalion ei tee sisältöään itse vaan lukee poikaystävänsä kirjoittamia tekstejä ääneen, mikä myös näkyy hänen niillä videoillaan, joissa tyttöä kuvataan. Netin keskustelupalstoilla oli seurattu draamaa siitä, kun etäpoikaystävä käräytti Evalionin asiasta. Hän vuosi Skype-keskustelun, jossa tyttö sanoo suoraan ryhtyvänsä hommaan vain rahasta ja maineesta.

Se on kuitenkin epäolennaista kanavan viihdyttävyyden kannalta.

Idea on yhtä hupaisa on tyttö tosissaan tai ei. Kaikki eivät kuitenkaan nähneet Evalionia hassuna erikoisuutena, vaan Youtuberit kuten Onision ja Leafy vetivät herneet poliittisesti korrekteihin neniinsä ja hankkivat seuraajiaan käyttäen Evalionille bännin. Onision teki videon, jonka nimi oli dramaattisesti "Evalion täytyy pysäyttää". Siinä hän yllytti katsojiaan ilmiantamaan Evalionin kanavaa.

Onision. Nimen voi kääntää vinkupelleksi.

Todella säälittävää. Ja vielä aikuiset miehet ryhtyvät tuollaiseen.  Ajatteliko Onision, että Evalionista tulee vielä uusi Führer, ellei häntä heitetä Youtubesta? Tietenkin Evalionin jutut olivat hirveitä -sillähän ihmiset häntä katsoivat- mutta kyllä maailmaan puhetta mahtuu.

Vaientajat eivät ryhdy ilmiantokampanjoihin vain siksi, että he paheksuisivat tarjottuja näkemyksiä. He myös aliarvioivat kansaa ja katsovat, että tiettyjä mielipiteitä ei saa kansalle sanoa, koska he ovat niin tyhmiä, että eivät osaa arvioida itse, mikä on totta tai hyvä ajatus ja mikä ei ole.

Jos nämä "aikuiset miehet" käyttäytyisivät kuin aikuiset miehet, he eivät kakaramaisesti kantelisi kuulijoilleen ja vaientaisi ikäviä mielipiteitä vaan haastaisivat ne omilla argumenteillaan. He olisivat voineet vain tehdä omat videonsa, joissa he kumoavat Evalionin väitteet mutta valitsivat raukkamaiseman tien.

Sama pätee niihin kantelupukkeihin, jotka yrittävät vaientaa James Hirvisaarta tai MV-lehteä: jos heidän mielipiteensä oikeasti ovat huonoja, niin kumotkaa ne ja voittakaa ne ajatusten vapaita markkinoita käyttäen, ei niitä rajoittaen.

Sensuuri ei koskaan ole edistänyt demokratiaa ja perusoikeuksien toteutumista. Hyvää ei voi tehdä pahan työkaluin, eikä ihmisoikeuksia voi edistää oikeuksia rajoittamalla.