Miksi Jimi Karttusesta pitää valehdella?

Jimi Karttunen sellaisena, millaisena hänet tunteneet hänet muistavat. Ei hän ollut kirkasotsainen
rippikoululainen vaan 28-vuotias ongelmainen mies.

Olen aiemmassa kirjoituksessani ihmetellyt median ja poliitikkojen yhtäkkistä kiinnostusta henkirikoksiin sekä yhtä yhtäkkistä halua vaikuttaa asioihin ja ennaltaehkäistä rikoksia - siis kantasuomalaisten tekemiä. Otsikointi on ollut melko räväyttävää: MTV uutisoi Jimi Joonas Karttusen tulleen "hakatuksi henkihieveriin" SVL-jäsenen toimesta. Poliisin mukaan Karttusta oli potkaistu rintaan, ja hän oli itse poistunut paikalta ennen ambulanssin ja poliisin tuloa. Henkihieverissä harvoin lähdetään kuljeksimaan.

Uutisoinnin taso on masentava näky: kuten kaverini Jarkko Jaakola Kansalainen-verkkomediasta sanoi, media revittelee otsikoilla niin paljon kuin pystyy klikkauksia saadakseen, virheet ehkä korjataan sitten myöhemmin jos jaksetaan, kunhan savu on hälventynyt. Se ei ole "luotettavan median" parjaama Kansalainen, MV tai edes kansallissosialistien vetämä Magneettimedia, joka räväyttäviä otsikoita tuottaa - se on valtamedia aina, kun he löytävät ideologisesti mieluisan lypsylehmän, kuten Karttusen kuoleman.

Toinen median valehtelutapa Karttusen tapauksessa on jotain, minkä olen kokenut omakohtaisestikin. Kun miesystäväni serkku teki itsemurhan, tutut usein ylistivät häntä aivan naurettavin sanankääntein. Fränk oli hyvä mies, mutta hän oli myös holtiton päihdeongelmainen, jonka omituiset tempaukset ja masennustaipumus olivat kaikkien tiedossa. Minua häiritsi suunnattomasti epärealistinen ylistys. Sehän on loukkaus uhria kohtaan, koska valehtelulla viestitään sitä, että uhri ei omana itsenään ollut riittävän hyvä muisteltavaksi, vaan häntä on kaunisteltava.

Karttusesta puhutaan samoin kuin Fränkistä aikanaan. Karttunen on runopoika, rauhaa rakastava, viaton ja herttainen päiväkodin ex-työntekijä. Valeet menevät jopa välillä ristiin: vaikka media toisaalta kertoo, että Karttunen vain käveli natsien ohi ja sylkäisi väärään aikaan ennen joutumistaan provosoimattoman hyökkäyksen kohteeksi. he myös ylistävät Karttusta urheana natsien vastustajana ja rauhan puolestapuhujana. No kumpaa hän oikein on? Valitkaa toinen.

Karttunen oli ihminen virheineen, hänellä oli tuomioita kahdesta näpistyksestä, kahdesta lievästä vahingonteosta sekä yhdestä vahingonteosta. Hän oli myös pitkään ollut päihdeongelmainen, joka oli houraillut netissä Kelan räjäyttämisestä, jos rahaa ei tule, sekä puheiden mukaan näkyi Poliisit-sarjan kolmannen kauden jaksossakin. Jostain syystä marttyyrinrakentajat peittelevät tätä kaikkea. He haluavat superlatiiveja ja nallekarhuja muistopaikalle, eivät todellista ihmistä ongelmineen.

Karttusta loukataan samoin kuin mieheni serkkua: ylistäjät eivät voisi selvemmin viestittää, että heille Jimi sellaisenaan ei ollut tarpeeksi hyvä. Jos he kerran haluavat Karttusta muistella, muistelisivat häntä, eivät jotain hänestä omissa päissään luomaa fantasiaa täydellisestä, kiltistä runopojasta. He loukkaavat uhria yhtä pahasti kuin törynheittäjät.

Lähteet: Espoon käräjäoikeus, Karttusen Facebook-seinä
SVL/Karttunen-aiheeseen liittyvää: Nyt pistää vihaksi