Mitä tapahtui Enbuske-podcastille?

Olimme viime viikolla Junes Lokan kanssa Sanomatalolla nauhoittamassa podcastiä, jossa vetäjänä oli Tuomas Enbuske, ja nyt kun podcastin ennakkoon ilmoitettu julkaisupäivä on ohitettu, eikä haastattelua ole julkaistu, kysellään nyt kaikilta kolmelta, mitä oikein tapahtui. Eikös sen haastattelun pitänyt keskiviikkona tulla? Piti toki, ja nyt onkin syytä kertoa, mitä on meneillään. 

Todettakoon näin alkuun, että olemme Enbusken kanssa asiasta puhuneet tänään, mutta en tykkää yksityisten keskustelujen sisältöä levittää ilman erittäin painavia syitä, niin tämän juttutuokion yksityiskohtiin en mene. Kertokoon Tuomas itse omalta puoleltaan mitä halua. Julkisesti hän on tähän mennessä kertonut, että podcast tultaisiin joskus julkaisemaan, mutta ei hän oikeasti voi sitä tietää. 

Keskustelujen sisällön vuotaminen ei olisi edes tarpeenkaan tilanteen ymmärtämisen kannalta: tapahtui juuri se, mitä odottaisit tapahtuvan valtamedian kanssa toimiessa.

Keskustelussa kun mentiin alueelle, josta valtamedian oma narratiivi on järkkymätön ja sen kyseenalaistaminen ehdoton tabu: juutalaisiin, siionismiin ja holokaustiin. 

Ja vieläpä tietysti sellaisen mediatalon lähetyksessä, jonka perustajia ja suuromistajia tuon 1500 hengen vähemmistön edustajat ovat. Ei tilanne kovin erilainen tosin muidenkaan suurten mediatalojen kanssa olisi: niille kun on enemmän sääntö kuin poikkeus, että juutalaiset, jotka Suomessa muodostavat alle 0,03% väestöstä, ovat huomattavan yliedustettuina, mitä mediatalojen omistukseen ja toimintaan tulee. Keskustelussa ei mitään laitonta sanottu, mutta eihän tästä aiheesta tarvitsekaan - koska juutalaisaihe on täysi tabu, jo se, että aiheesta käydään keskustelua, jossa on useita eriäviä mielipiteitä, menee liian pitkälle.

Tämä onkin erityisen tärkeää ymmärtää varsinkin heille, jotka uskovat sensuurin iskevän juuri kansallismielisyyden takia. Kyllähän media jonkin verran on valmis antamaan tilaa kansallismielisille, mutta vain kun on pakko ja vain kun he eivät liikaa median omaa agendaa haasta. Vaikkapa perussuomalaisille mediassa ajoittain puheenvuoroja annetaan, mutta he ovatkin suurpuolue, jonka täysi sivuuttaminen olisi liian ilmeistä agendan ajamista medialta, joka yrittää edelleenkin puolueettomaksi tekeytyä.

Ja media osaltaan ohjaa persujakin noudattamaan agendaansa. Riikka Purra ja Sebastian Tynkkynen ovat saaneet huomattavasti enemmän neutraalia tai myönteistä palstatilaa medialta kuin puolueen nationalistit ja konservatiivit, ja näin media maanittelee puolueita omalle linjalleen: mitä vihervasemmistolaisempia olette, sitä enemmän tulette saamaan meiltä huomiota, ja mitä enemmän haastatte narratiivia, sitä enemmän saatte osaksenne huomiotta jättämistä ja mustamaalausta. 

Näin media pystyy myös rakentamaan omaa versiotaan nationalismista - sellaista, jossa kansallismielisyys tarkoittaa sitä, että hyväksyt väestönvaihdon, kunhan tulijat maksavat veronsa ja joka perinteisten perhearvojen sijaan tarjoaa pridetystä. "Nationalismia", jolla ei ole mitään tekemistä nationalismin kanssa.

Junes ja minä emme kauempana voisi olla tästä kansallismielisyyden irvikuvasta, joten olemme lähtökohtaisesti sitä kastia, jonka saama mediahuomio rajoittuu valheelliseen mustamaalaukseen ja jota ei koskaan päästetä itse kertomaan mielipiteistään. Enbusken virhe oli siinä, että hän oikeasti kuunteli, mitä sanottavaa meillä on ja miten sen perustelemme, ja kas, seinä tulikin vastaan ja hänen journalistinen vapautensa loppui siihen.

Jotkut ovat sanoneet, että ei olisi pitänyt kertoa somessa etukäteen asiasta, koska se antoi somen roskaväelle mahdollisuuden "känkelöintiin".

 Höpsis. Eivät ne ole Dmitry Gurbanovin kaltaiset someraivoavat rivijuutalaiset, jotka känkelöinnin tällaisessa asiassa hoitavat - häntä paljon vaikutusvaltaisemmat mediakonsernin uskonveljet kyllä hoitavat asian, vaikka somessa ei asiasta puhuttaisi yhtään mitään. 

Tästä puhuimmekin Juneksen kanssa kotiin saavuttuamme: saa nähdä, tuleeko tästä Enbuskelle vieläkin avartavampi kokemus, kuin hän odotti, kun hänen pomonsa tulevat osoittamaan todeksi sen, mitä heistä Enbuskelle sanoimme estämällä lähetyksen julkaisun.

Kun lähetystä ei julkaistu, kävimme Juneksen kanssa hieman vääntöä siitä, mikä oli Enbusken rooli asiassa. Junes oli alkujaan sitä mieltä, että kaikki oli huijausta alusta asti. Että mitään ei koskaan ollut tarkoituskaan julkaista, vaan Enbuske vain toivoi saavansa Juneksesta irti jotain, mitä Vehkoo-jutun korkeimman oikeuden käsittelyssä voitaisiin häntä vastaan käyttää.

Olin eri mieltä, olen edelleen, ja Enbusken kanssa käydyn keskustelun jälkeen Juneskin alkoi taipua kannalleni: että Enbuske ei juoninut mitään vaan ainoastaan yliarvioi raskaasti oman toimintavapautensa Sanoman alaisuudessa. Luotan omaan ihmistuntemukseeni, ja lisäksi Enbuske teki asioita, joita hänen ei olisi mitään järkeä tehdä, jos kyseessä olisi huijaus. 

Somen roskaväen someraivotessa hän sanoi, että hän valitsee vieraansa ulkopuolisten painostuksesta piittaamatta ja että haastattelusta tuli hyvä lähetys. Jos kyseessä olisi huijaus, hänhän noin sanomalla vain asettaisi itsensä noloon tilanteeseen, joka näyttäisi siltä, että hän ensin uhoaa journalistisella vapaudellaan mutta hannaa kuitenkin tosipaikan tullen. Uskon, että hän oli vilpittömästi siinä luulossa, että lähetys julkaistaisiin sovitussa aikataulussa.

On periaate, jonka olen hyväksi havainnut: "Älä oleta pahantahtoisuutta syyksi millekään, jos tyhmyys riittää saman asian selittämään." 

Tiedän, että tuo kuulostaa ilkeilyltä Enbusken suuntaan, mutta en sitä suinkaan niin tarkoita. En sano häntä tyhmäksi, koska tiedän, että ei hän sitä ole. Arvioisin hänet aika selvästi keskivertoa korkeamman ÄO:n ihmiseksi. Mutta sellainenkin voi olla tietämätön ja ymmärtämätön. Älykkyys itsessään on vain mahdollistaja maailman menon ymmärtämiselle, ja se vaatii aina rinnalleen laajan tietämyksen ja realismin, jotta älykkyys pääsisi oikeuksiinsa ja kantajaansa hyödyttämään.

Koska Enbuske ei ole samoin punapilleröity kuin Junes ja minä, hän ei vain ymmärtänyt, että nyt hän astuu media-alalla kielletylle alueelle tai edes tiennyt, että hän tosiasiassa työskentelee pitkälti juutalaisille. Ironista tilanteessa on tietysti se, että juutalaisten asema mediassa oli yksi puheenaiheista. Enbusken omat pomot osoittivat oikeaksi sen, mitä yritimme Enbuskelle sanoa.

Vastatessaan vihervasemmiston someraivoon podcastistä Enbuske otti esille sen, että hän on podcasteissään aikaisemmin haastatellut mm. pedofiilia ja sarjamurhaajaa. Se, että vihervasemmisto ei näistä lähetyksistä sanonut, että tällaisia vaarallisia ihmisiä ei tulisi päästää ääneen, kertoo kaiken tarvittavan someraivoajien moraalista ja prioriteeteista. Samanlainen osoitus heidän moraalirappiostaan nähtiin vain hieman aikaisemmin, kun "kämyt" ajoivat boikottikampanjaa Jari Sillanpäätä kohtaan. Erään antifan selitys sille, miksi he eivät osallistu tähän kampanjaan, oli siinä, että Sillanpää on pedari, mutta ei se nyt sentään rasisti ole. Siis kaikella vakavuudella hän tämän sanoi Punk in Finland -foorumilla.

Somessa aktiivisena ihmisenä vihervasemmiston kaksoisstandardit eivät varmasti Enbuskelle tulleet yllätyksenä, mutta puutteellisen punapilleröintinsä vuoksi hän ei vain ymmärtänyt, että hän työskentelee aivan saman arvomaailman omaaville ihmisille. Edes Enbusken raivokas siionismi ei häntä pelasta somen eikä mediatalon valitun kansan vihalta, jos hän yrittää nousta ulos siitä lokerosta, joka hänelle on annettu. Hänen roolinsahan on edustaa ns. räväkkää, sensuroimatonta ja suorapuheista tuotantoa, vaikka tosiasiassa rajat hänen toimintamahdollisuuksilleen ovat selvät. 

Eräänlaista ironiaa on siinäkin, että Enbuske itse halveksuu toimittajia, jotka teeskentelevät tällaista radikaalia suorapuheisuutta rahtaamalla studioon pari ihmistä, joiden mielipiteet eroavat vain yksityiskohdiltaan ja joista kumpikaan ei haasta vihervasemmistolaisen narratiivin ydinajatuksia. On epäilemättä karua joutua huomaamaan, että olet ollut yksi näistä valeoppositiota luovista toimittajista ja vieläpä tietämättäsi, kun useimmilla muilla näennäistä räväkkyyttä edustavilla toimittajilla heidän toimintansa on täysin tietoista ja laskelmoitua.

Ja nyt Enbuske onkin kiusallisessa asemassa. Hän ehti mennä sanomaan, että hyvä lähetys tuli ja että se julkaistaan, joten lähetyksen julkaisematta jättämisen selittäminen on vaikeaa. Hän kun sanoi myös tekevänsä yksin päätökset vieraistaan, joten hänen olisi joko valehdeltava ja väitettävä, että hän teki päätöksen olla julkaisematta podcastiä. Siinähän heräisi kysymyksiä: no miksi sitten kutsuit nämä ihmiset ja vielä sanoit, että hyvä lähetys tuli?

Jos hän taas kertoo totuuden ja twiittaa, että seinä tuli vastaan mediatalon johdon puolelta, hän tulee todistaneeksi luulleensa liikoja journalistisesta vapaudestaan ja siitä, kuka hänen vieraistaan todella päättää. Totuuden kertomalla hän myös purisi ruokkivaa kättä paljastamalla esimiestensä rajoittavan hänen toimintaansa ja vieläpä osoittaisi Juneksen ja minun olleen täysin oikeassa siitä, millaisia ne hänen esimiehensä ovat.

Yksi kiusallinen aspekti totuuden kertomisessa on myös se, mitä se kertoo lähetyksen kulusta, jos pomot ovat sanoneet, ettei tällaista voi julkaista. He kun tulevat samalla sanoneeksi, että kiivaasta siionismistaan huolimatta Enbuske ei heidän mielestään riittävän hyvin meille pärjännyt. Eihän heillä sellaisen haastattelun julkaisemista olisi mitään syytä estää, joka olisi meille kylmää kyytiä ja saisi meidät näyttämään tyhmiltä tai huonosti mielipiteensä perustelevilta.

Enbuske on nyt kertonut Twitterissä, että haastattelumme tullaan julkaisemaan, mutta kerrottakoon, että hän ei tästä varma voi olla ennen kuin podcast todella on Suplassa. Tiedän tämän keskustelumme perusteella, mutta kuten alussa sanoin, en tykkää yksityisten keskustelujen sisältöä levittää, niin en ryhdy yksityiskohtiin menemään asian suhteen, mutta tämä epävarmuustekijä on kaikkien edun mukaista todeta. Jos Enbuske ei taaskaan pysty lupaustaan täyttämään, siinä on entistäkin nolompi paikka hänelle.

Eihän sitä tiedä, vaikka hän oikeasti saisi haastattelumme julkaisuun. Itse kyllä epäilen, että ei tule saamaan, mutta ei mahdollisuutta voi toistaiseksi poiskaan sulkea tältä erää. Sopimukseen kun sisältyi se, että mitään ei keskustelusta leikata eikä sitä mitenkään editoida, joten hänen olisi saatava keskustelu sellaisenaan valitun kansan sensuurin läpi. Jos se ei sitä läpäissyt ennalta ilmoitettuun julkaisupäivään mennessä, tuskin se sitä läpäisee sen jälkeenkään.

Kiusallinen tilanne hänelle, epäilemättä. Ja siksi hän väistelikin somekansan kyselyjä siitä, missä se luvattu podcast oikein luuraa. Minua kiinnostaakin tilanteen jatkossa eniten se, hyödyntääkö Enbuske tämän mahdollisuuden oppia jotain, kun hänen omat pomonsa osoittivat haastateltavien olevan oikeassa, vai pitääkö hän edelleen kiinni vanhoista mielipiteistään.

Magneettimedia & juutalaiset

Huomautus kirjoittajalta 14.9.2021: Tämä blogipäivitys on kirjoitettu, kun en ollut riittävän perehtynyt kirjoittamaan aiheesta enkä ollut tietoinen lähellekään kaikista seikoista ja vasta-argumenteista väitteilleni. Siksi en suosittele kenellekään tämän kirjoituksen jakamista "hyvänä tekstinä". Tätä kirjoitusta on syytä jakaa vain malliesimerkkinä siitä, miten normaalilla järjellä varustettu henkilökin voi harhautua levittämään väärää tietoa suurella itsevarmuudella, koska ei ole tehnyt riittävästi taustatyötä. Magneetti oli oikeassa.

Mainitsin vasemmistolle suunnatussa Twitter-viestissä sivumennen Magneettimedian antisemitistisine kirjoituksineen, ja Magneetissa siitä nykäistiin herne nenään. Ilmeisesti sivusto, jolla hakusana "juutalaiset" tuottaa 58 sivua tuloksia on vastahakoinen tunnustamaan, että heillä olisi ehkä jotain juutalaisia vastaan. Eräs lehden lukija pyysi minua osoittamaan jotain Magneetin juttuja vääräksi. Viittasin Magneetin "tiedejuttuihin", kuten kemikaalivana-artikkeleihin.

Lukija hyväksyi sen, niin vaikutti Magneettikin, mutta vaati sitten todisteita siitä, että nimenomaan Magneetin juutalaisjutuissa on väärää tietoa. Lupasin tarttua asiaan, mutta homma jäi kesken siksi, että ei yksinkertaisesti ollut aikaa, ja luonnollisesti tällainen harrasteluprojekti ei ole ihan tärkeysjärjestyksen kärjessä. Tällainen on hidasta hommaa, koska Magneetin lähdeviitteet ovat mitä ovat, joten on työn takana edes selvittää, mihin he väitteensä perustavat. Herkkänahkaiset magneettilaiset reagoivat asiaan herjausartikkelilla.

No, tässäpä niitä virheitä nimenomaan Magneetin juutalaisjutuista.

Laitan alkuun kuvankaappauksen, johon minusta tiivistyy Magneetin vakavin ongelma, eli kykenemättömyys erottaa falsifioimatonta väitettä totuudesta. He ilmeisesti luulevat, että totuus on mikä tahansa väite, jota ei voida osoittaa vääräksi. Falsifioimattomien väitteiden ongelman voisi tiivistää näin: "Maailmaa todellisuudessa hallitsevat näkymättömät, tieteellisillä mittauslaitteilla havaitsemattomat menninkäiset. Ai et pysty todistamaan sitä vääräksi? No sitten sen täytyy olla totta ja sinä olet väärässä sitä kyseenalaistaessasi."

Todistetaakka on aina väitteen esittäjällä, ja todisteitta esitetyn väitteen voi todisteetta jättää huomiotta. Falsifioimattomat väitteet ovat olennainen osa uskomuspohjaisia maailmankatsomuksia, tieteessä toimitaan eksakteilla, falsifioitavissa olevilla väitteillä. Myöhemmissä kuvankaappauksissa tartun lehdestä hakusanoja "juutalainen" ja "siionisti" sisältävien juttujen falsifioitavissa olevia väitteitä.

Toinen Magneetin ongelma on sokea kopiointi. He suomentavat artikkeleita arveluttavista lähteistä tarkistamatta niiden todenmukaisuutta. Sitten päädytään niihin artikkeleihin, joissa väitetään ruokasoodan vaikuttavan kehon pH-arvoon luuytimiin saakka tai helposti valheelliseksi osoitettaviin rokoteartikkeleihin. Kirjoittaja on vastuussa omista artikkeleistaan, mutta Magneetti on vastuussa siitä, mitä he lehteensä valitsevat.

Ylläoleva on osa artikkelia, jossa Einsteinin suhteellisuusteorian keksimistä väitetään juutalaisten huijaukseksi. De Pretto ei julkaissut suhteellisuusteorian kaavaa (massa-energiaekvivalenssin kaavaa) E=mc², ja hänen työssään massan ja energian yhteyden selitys oli puutteellinen. Einstein oli ensimmäinen kaavan ja sen todelliset syyt päätellyt. Hän viittasi tutkimuksissaan mm. Poincairen työhön ja ratkaisi nk. Poincairen paradoksin, joka aiheutui siitä, että Poincaire ei huomannut kaavaa E=mc². Poincaire ei siis ratkaissut ongelmaa: hän ymmärsi asioiden suhteet, mutta ei osannut viedä päätelmää loppuun saakka. Einstein liimasi osat yhteen kaavalla ja sillä tiedolla, että elektromagneettinen säteily ei yksin ole massan energian takana. De Prettoa ei pidetä edes mitenkään vakavastiotettavana kisaajana suhteellisuusteorian keksijyydestä, vaan keskustelu käydään nimenomaan Poincairen ja Einsteinin töiden välillä.

Jo pelkkä Siionin viisaiden pöytäkirjojen vertailu todellisuuteen on kannanotto uskosta ainakin jonkinlaiseen aitouteen. Jos ei uskoisi niiden aitouteen, todellisuuden tutkiminen niiden kautta olisi kuin esihistoriallisen ihmisen havainnoimista Piltdownin ihmisen krikettimailan avulla "ottamatta kantaa siihen, onko kyseessä esihistoriallinen löytö vai krikettimaila". Magneetti on aiemminkin käsitellyt näitä tökeröjä väärennöksiä, mutta ilmeisesti aiempi tuomio tekee heistä sen verran varovaisia, että eivät uskalla sanoa suoraan pitävänsä niitä aitoina. Magneetin valikoivasti ihailema Solzhenitsynkin tekstejä analysoidessaan totesi niiden antisemitistisen sävyn olevan ilmeisen tarkoituksellinen, ei millään muotoa kirjoitustapa, jota siionistit itse käyttäisivät.

Rikostaustasta esitettyjä väitteitä ei löydy kuin yhdestä, heikosti tunnetusta artikkelista, johon Magneetti viittaa. Se artikkeli taas ei tarjoa mitään lähdeviitteitä, jotka johtaisivat julkaisun itsensä ulkopuolelle. Kaikesta päätellen väitteet rikostaustasta ovat propagandaa. 

Tässä puhutaan Israel-kriittististä näyttelijöistä, ja Magneetti ottaa sarkastisen kommentin tosissaan. Lausunnolla selvästi tarkoitetaan, että mikäli elokuvabisnes olisi niin juutalaisten hallussa, ei Cruzille tai Bardemille tarjottaisi töitä. Kuitenkin molemmat ovat edelleen suuria tähtiä, ja varsinkin Bardemin ura on ollut kovassa nousussa. 

Krema I jälleenrakennettiin alkuperäisten perustusten päälle ehjänä säilyneet rakenteet uuteen rakennukseen sisällyttäen. Krema I oli alun perin suunniteltu ruumishuoneeksi, jonka vieressä oli krematorio ja pesuhuone. Pesuhuone ei sisältynyt alkuperäiseen kaasukammioon, mutta jälleenrakennetussa tilassa pesuhuoneen ja kaasukammion välinen seinä on jätetty pois. 

Krema I sisälsi täysin pätevän oven: metallivahvisteisen puuoven, jota kiersivät kumitiivisteet. Krema I:ä ei käytetty juutalaisten joukkotuhontaan vaan se oli pikaisesti kyhätty kaasukammio venäläisten vankien yms. teloittamista varten, eräänlainen testiversio. Juutalaiset tapettiin Auschwitz-Birkenaun myöhemmin käyttöönotetuissa kammioissa, ja Krema I lopetettiin tarpeettomana tehokkaampien tilojen valmistuttua.

Leuchter on huijari, joka esiintyi väärillä pätevyyksillä ja joutui lopulta käräjille sekä siitä että kiristyksestä, jossa hän uhkasi todistaa kuolemantuomiojutuissa puolustuksen puolella, ellei hänen yritykselleen tarjota sopimuksia teloitusvälineiden toimittamisesta. Leuchterilla on tutkinto historiasta, vaikka hän esiintyi tekniikan tutkinnon omaavana. Hänellä ei ole pätevyyttä kaasukammioiden arviointiin, vaan hänen yhteytensä alaan on pyörittää teloitusvälineitä myyvää yritystä. Sen vuoksi Leuchterin raporteissa on niin amatöörimäisiä virheitä. Oikeus kielsi häntä kutsumasta itseään insinööriksi. 

Rudolf ei joutunut vankilaan tieteellisten löytöjen vaan niiden vääristelyllä tehdyn vihanlietsonnan vuoksi. [Kirj.huom: En kannata holokaustinkiistämisen pitämistä rikoksena.] Suuria pitoisuuksia löytyy tietysti sieltä, missä niitä on käytetty. Vetysyanidi tappaa ihmisen n. 300 ppm pitoisuudella varttitunnissa. Hyönteisten tappaminen taas vaatii n. 50-kertaisen pitoisuuden sekä vuorokauden mittaisen altistuksen, koska niiden elimistö ei ole läheskään yhtä herkkä myrkylle. 

Koska Leuchter ei oikeasti ole asiantuntija, hän vain oletti, että isomman elikon tappaminen vaatisi enemmän myrkkyä ymmärtämättä eroa tasalämpöisten eläinten ja hyönteisten hermoston välillä. Toisin kuin artikkeli väittää, jäämiä löytyi myös murhakammioista pienempinä pitoisuuksina. Kaikista näytteistä syanidijäämiä ei löytynyt, koska kaikki osat eivät ole sille altistuneet. Osa rakenteista uusittiin jälleenrakentamisessa, kuten katot. Leuchter ei mittaustensa aikaan voinut tietää, mikä näyte on alkuperäisestä osasta, mikä ei.

Koska holokaustin kiistäminen on hyvin olennainen osa Magneetin ideologiaa, nappaan tässä mukaan myös Magneetin kolme vaatimusta historian hyväksyville ja vastaan niihin.

Magneetin ideologian mukaan holokausti on juutalaiseliitin keksintöä, jota käytetään poliittisena välineenä ja rahan saamiseen. Voin samalla vastata tiettyihin Magneetin väitteisiin, kuten siihen, että ei ole mitään asiakirjoja, jotka todistaisivat holokaustin korkean tason toteutuksesta.

1. Yksi luotettavimmista aikalaiskuvauksista on Göbbelsin päiväkirja, joka sisältää yli 7000 sivua. Merkinnöistä vain muutamat sisälsivät viitteitä holokaustiin, suurin osa kuvasi miehen yksityiselämää ja työelämää. Päiväkirjan sisältö on yhtenevä Göbbelsin elämästä ja liikkeistä varmuudella tiedettyjen asioiden kanssa.

14. 2. 1942: Führer on jälleen kerran ilmaissut hänen vakaumuksensa juutalaisten armottomaan puhdistukseen Euroopasta. Siihen ei tule suhtautua aralla sentimentalismilla. Juutalaiset ovat ansainneet niskaansa tulleen katastrofin. Heidän tuhonsa tulee kulkemaan käsi kädessä vihollistemme tuhon kanssa. Meidän on vauhditettava prosessia viileällä armottomuudella.

27. 3. 1942: Menetelmä on melko barbaarinen, enkä kuvaile sitä tässä tarkemmin. Juutalaisista ei tule jäämään paljoa. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että noin 60% heistä likvidoidaan ja 40% voidaan käyttää pakkotyössä.

Göring todisti vainosta ja korkeimman tason määräyksistä siihen oikeudessa, samoin Eichmann. Himmler puhui asiasta suoraan puheessa, joka edelleen on olemassa sekä nauhana että käsikirjoituksena. Hitlerille taas toimitettiin tällaisia tiedoksiantoja einsatzin murhaamien juutalaisten määristä.

2. Tässä on alkuperäinen, räjäyttämättä säilynyt kaasukammio Majdanekin leiriltä.

Ja tässä on Auschwitzin Krema II -kaasukammion pohjapiirros.

Kaasukammion turvallinen käyttö ei ole kovinkaan vaikeaa. Tarkoitusta varten tehdyissä kammioissa oli tuuletusjärjestelmät, joilla tilat saatiin tuuletettua n. 20 minuutissa. Alkeellisemmissa tiloissa ovien avaajat ja kammion tyhjentäjät käyttivät kaasunaamareita ja suojavarusteita. Muita vankeja käytettiin tähän tehtävään, joten mahdolliset terveyshaitat eivät olleet hidaste. 

On ristiriitaista leikkiä, että kaasu tekisi työskentelyn mahdottomaksi, koska holokaustinkiistäjät pääsääntöisesti tunnustavat sen, että kaasua käytettiin tuholaistorjuntaan. Siihen ainetta tarvitaan paljon suurempia pitoisuuksia, joten lienee ilmeistä, että mikäli tuholaistorjuntakammioita voidaan turvallisesti pyörittää, voidaan silloin vähäisempiä myrkkymääriä sisältäviä ihmisten kaasutustilojakin käyttää.

3. Historioitsijoiden arvioiksi on vakiintunut luku 5,7 miljoonaa. Kyseistä kokoluokkaa tukevat sekä natsien asiakirjat, väestötiedot sekä natsien omat arviot (e.m. Göbbelsin päiväkirjamaininta: 60% Euroopan juutalaisista oli 6,6 miljoonaa). Natsien vaikutuspiirissä olevien maiden juutalaisväestön kutistuminen sopii arvioon, kun luvuissa huomioidaan maastamuuton vaikutukset. Samoin lukua tukevat myös satojen sodan jälkeen todistajanlausunnon antaneiden natsien kertomukset.

 Holokaustinkiistäjien olisi syytä pohtia, miksi vain holokaustinkiistäjät väittävät muuta. Jos joku tutkija päätyisi vaikkapa kahteen tai kahdeksaan miljoonaan, ei se kuitenkaan vaikuttaisi itse tapahtumaan, vain sen mittakaavaan, joten tuollaisesta ei ole syytä valehdella. Kaikki perustellut tutkimustyöt tuottavat lukuja neljän ja seitsemän miljoonan väliltä. 

Kuitenkin Magneetti yrittää kumota kuutta miljoonaa argumentoimalla henkilökohtaisesta uskomattomuudesta käsin: eihän se nyt voi olla!

Tietenkään millään ennustuksilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Tätä kutsutaan rikkaruohoargumentoinniksi. Hyvän teorian omaava luo argumenteillaan tien, jossa jokainen todiste on uusi laatta. Epätieteellisiä uskomuksia taas perustellaan kasvattamalla rikkaruohoja jonkun muun teorian laattojen väliin, kuten esim. kreationistit tekevät yrittämällä nokkia evoluutioteoriaa vain siksi, että he eivät omaa teoriaansa voi todistaa.

 Jos argumentti on, että holokausti oli huijaus, tulee todistaa nimenomaan se. Jos taas kumottavana on nimenomainen luku 6 miljoonaa, tulee kumota se kumoamalla sitä puoltavat todisteet, ei sattumanvaraista ennustusta, jota jotkut uskonoppineet ovat jälkikäteen yrittäneet sovittaa uskontoonsa. Ennustuksen olemassaololla ei ole mitään vaikutusta todisteisiin, jotka puoltavat uhrilukua.

Teoria huijaamalla toteen tehdystä profetiasta on alkujaankin naurettava: profetian mukaan 6 miljoonaa pitäisi uhrata Jumalalle, ja profetiaan uskovat ovat siis vakaasti uskovaisia. Miksi ihmeessä he yrittäisivät huijata ihmisiä, kun tietävät, että kaikkitietävä Jumala ei kuitenkaan vedätykseen menisi? Siis "ennustus" ei toteudu, ellei Jumala koe saaneensa sitä 6 miljoonaa uhria (mikäli yhtä kirjoitusvirhettä nyt niin valitsee tulkita), joten ei ihmisten vakuuttaminen asiasta riitä. Harras uskovainen ei edes uskaltaisi moista huijausta yrittää, koska pelkäisi Jumalan siitä suuttuvan.

Ylläolevalla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa. Kuolleisuutta ei yksinkertaisesti lasketa noin, vaan siihen tarvitaan tietyt perustiedot, joita tässä ei tarjota: ihmisryhmän koon lisäksi ikäjakauma, eliniänodotteen keskihajonta sekä eliniänodotteen kehitys. Eliniänodote ei myöskään toimi niin, että se olisi jonain tiettynä vuonna ihmisille määrätty, vaan se muuttuu ajan mittaan. Keskimääräinen eliniänodote ei lisäksi ole mikään kuolemantuomio vaan keskiarvo. Se ei todellakaan tarkoita, että jokainen ihminen kupsahtaisi keskimääräisen eliniänodotteen saavutettuaan. 

Koska lasku menee alusta loppuun väärin, päätyvät siihen pohjautuvat päätelmätkin menemään väärin. Tällaisen täytyy olla tahallista epärehellisyyttä, koska tuskin Magneetissa nyt luullaan, että kaikki toisen maailmansodan nähneet eurooppalaiset ovat kuolleet vuoteen 2010 mennessä, kuten heidän laskutapansa antaisi ymmärtää.

Tähän ei yksinkertaisesti voi uskoa hetkeäkään, koska kukaan ei ole väittänyt Mauthausenin sisältäneen kaasukammioita. Se ei ollut juutalaisten tuhoamisleiri vaan työleiri, jossa ihmisiä tapettiin raskaalla työllä ja aliravitsemuksella. Joten jos de Boüard on tuollaiseen uskonut, hän on tehnyt sen ilman mitään syytä, ja hänen kollegansa tuskin tämän aihepiirin ammattilaisia ovat olleet myöskään. Tässä siis puhkotaan itse luotuja kuplia: kumotaan väitteitä, joita kukaan ei ole esittänyt.

Historian uudelleenkirjoittajille tyypillisesti Magneetti ei tulkitse edes valitsemiaan lähteitä suoraviivaisesti vaan ottaa totena itselleen mieluisat väitteet ja jättää huomiotta epämieluisat. Magneetti yrittää hankkia uskottavuutta siteeraamalla valikoivasti ja suppeasti esim. Aleksandr Solzhenitsyniä mutta puhuu ristiin hänen kanssaan silloin, kun Solzhenitsynin näkemykset eivät kelpaakaan. 

Solzhenitsyn ei uskonut Magneetin esittämiin ajatuksiin yhdestä syyllisestä, juutalaisista, minkä tahansa maailman ongelman takana, ja itse asiassa tuomitsi laitaoikeiston mieltymykset juutalais-vapaamuurarisalaliittoteorioihin toistaiseksi suomentamattomassa kirjassaan Venäjän romahdus v. 1998. Kuitenkin Solzhenitsynillä ratsastava Magneetti uskoo toisin, ja käyttää Solzhenitsynin teksteistä irrotettuja otteita hänen halveksimiensa salaliittoteorioiden kylvämiseen. 

Eroja on muuallakin, kuten siinä, että Magneetti uskoo Holodomorin olleen tarkoituksellinen kansanmurha, mitä Solzhenitsyn sanoo tietämättömyydeksi Neuvostoliiton historiasta. Magneetin ideologia juontaa kansallissosialismiin, ja Solzhenitsyn harvinaisen selväsanaisesti sanoi uskovansa kaikkien sosialismin muotojen vievän ihmishengen tuhoon ja ihmiskunnan kuolemaan.

Myös todisteiden vaatimustaso Magneetilla vaihtelee: Einstein ei ole auktoriteetti, koska hän on juutalainen, joten vähänkin puutteelliset lähdeviittaukset hänen työssään ovat heti viitteitä vilpistä. Solzhenitsyn ei julkaissut lähteitä laisinkaan, mutta häntä uskotaan kyselemättä silloin, kun sanomiset miellyttävät. 

Yllä on esimerkki yhdestä ärsyttävimmän sortin vääristelystä. Punainen Risti on toistuvasti kumonnut tällaiset teoriat, mutta silti heidän nimeään käytetään uskottavuuden hankkimiseen salaliittoteorioille. Heti alussa on selkeä vale: Punaisen Ristin raportissa vuodelta 1948 nimenomaan sanottiin, että juutalaisten joukkotuho oli saksalaista politiikkaa. Mitään täydellistä vaikenemista ei siis ole kuin holokaustinkiistäjien fantasioissa.

 Samoin Magneetti vääristelee vanhojen dokumenttien sisältöä esittämällä, että PR olisi muka käyttänyt lukuja lopullisina lukuina holokaustin koko uhrimäärästä. Tosiasiassa dokumentissa näkyvät luvut eivät ole koko uhriluku, eikä PR ole koskaan väittänyt niiden olevan. Kyseiset numerot ilmaisevat sen, kuinka monesta kadonneesta sodan aikaan perustettu jäljityspalvelu on voinut tehdä kuolintodistuksen perheenjäsenien pyynnöstä. Eli luku edustaa pientä otantaa: heitä, joista perhe on katoamisilmoituksen tälle järjestölle tehnyt ja joiden kohtalo on tarvittavalla tarkkuudella vahvistettu.

Lopussa mainittu arvio suihkutiloista ei edes liity holokaustiin Euroopassa vaan on aivan eri osasta raporttia, jossa kuvaillaan liittoutuneiden ylläpitämien sotavankileirien oloja Egyptissä. Punainen Risti on todennut, ettei heillä olisi edes ollut keinoja lähteä arvioimaan holokaustin uhrilukua, koska he pääsivät vain sotavankileireille sodan aikana, ja keskitysleireille vasta sodan lopulla. Punaisen Ristin edustaja todisti järjestön puolesta Magneetin siteeraaman "Did 6 million really die?" -lehtisen kirjoittajaa vastaan, kumoten tämän väitteet PR:n tiedoista ja raporttien sisällöstä. 

Magneetti menee jo ristiin omien kertomustensa kanssa. Joissain artikkeleissa sitä seikkaa, että kaasukammiot jälleenrakennettiin natsien räjäytysten jäljiltä, käytetään väitteissä holokaustin historiallisuutta vastaan. Nyt se sama asia on unohdettu. Auschwitzin krematoriot räjäytettiin, jolloin katot romahtivat. Se, mitä nyt nähdään, on rakennettu jälkikäteen alkuperäisille perustuksille, mutta katot ovat uudet.

 Itse alkuperäisen katon kappaleista on löydetty kolme neljästä aukosta, joita käytettiin myrkkyrakeiden jakeluun. Viimeisen kohdalla katto oli niin murskana, ettei aukkoa enää voinut erottaa. Tässä artikkelissa Magneetin väite taas on, että aukot ovat katossa, mutta ne ovat väärennöksiä. Heidän tarinansa muuttuu sen mukaan, mitä milloinkin tarvitaan selitettäväksi. Totuus on ilmeisesti liian monimutkainen: Alkuperäisiä kattorakenteita ei pidä tutkia jälleenrakennuksen kautta, koska siinä voi olla virheitä, vaan rakennuspiirrosten ja jäljelle jääneiden alkuperäisrakenteiden kautta.

Näitä voisi läpikäydä loputtomiin, koska Magneetin sivuilta eivät juutalaisjutut nopeasti lopu kesken, mutta minun aikani ja kiinnostukseni on rajallista. Lopetetaan muutamaan kuvankaappaukseen, jotka ovat yksinomaan huvittavia.

Magneetti kokeilee vastuuvapautusta korostamalla, että eivät he puhu juutalaisista kokonaisuudessaan, vain siionisteista. Jotenkin kuitenkin herää sellainen tunne, että juutalaisia tässä jahdataan, kun artikkeli, jonka otsikko on "Suomea johtaa mafia" ja jossa juutalaisia ei tekstissä uskalleta mainita kertaakaan, sisältää avainsanan: JUUTALAISET. 

Näin loppuhuomautukseksi sanoisin, että minulla ei rehellisesti sanoen ollut juuri kiinnostusta tähän ryhtyä. On suurempiakin ongelmia ja tärkeämpiä aiheita kuin marginaalijuttujen kumoaminen, mutta Magneetti ei malttanut antaa asian olla, koska herkkänahkaiset kirjoittajat triggeröityivät siitä, että heitä täysin totuudenmukaisesti kutsuttiin juutalaisvastaisiksi. Tuskin he itsekään julkaisuaan juutalaisneutraalina tai juutalaismyönteisenä pitävät.

Tekopyhästi "yhtenäisyyttä" maahanmuuttokriittisiltä vaatinut Magneetti syyttää milloin Halla-ahoa tai Kurua, milloin FDL:ä, siionismista pyrkien kylvämään eripuraa maahanmuuttokriittisten keskuuteen, aivan kuin sitä valmiiksi ei tarpeeksi olisi. Julkaisutahdista päätellen heillä on aikaa kirjoitella, ja sen ajan voisi käyttää paljon rakentavamminkin kuin valmiiksi hävittyjen taistelujen käymiseen historiasta.

 Jos revisionistit olisivat jotain todisteita löytämässä ja historiankirjoitusta muuttamassa, se olisi tapahtunut jo. Jos on aikaa ja kiinnostusta kirjoitteluun, miksi haaskata sitä ristiretkeen, joka ei koskaan tule saavuttamaan mitään? Meillä on paljon akuuttia huomiota vaativia asioita, Zyclon B:n tappavat annokset hyönteisille tai Einsteinin lähdeviitteet eivät kuulu niihin.