Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuurierot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuurierot. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Nationalismi ilman rotua on harhaa

Tältä näyttää suomalaisessa kaupungissa, Tampereella. Näyttäisikö se samalta, mikäli sen olisi rakentanut väestö, joka on täysin afrikkalaistaustaista? Onko Afrikassa kaupunkeja, jotka on tällaisiksi ilman länsimaista vaikutusta rakennettu?
Vaikka kansallismielinen skene osaa halutessaan olla kohtalaisen tabuja rikkova ja vapaa poliittisesta korrektiudesta, tiettyjen aiheiden käsittely siinäkin on ampiaispesään sohaisemista. Tällaisia blogissani esiintyviä aiheita ovat esim. rodusta puhuminen ja vapaasti kansallismielisyyttä tulkitsevan puolisuvaitsevaiston kritiikki.

Ensimmäinen herättää kahta vakioreaktiota peppukivun saralla:
1. Rodusta puhuminen on sama kuin valkoisen ylivallan kannattaminen.
2. Rodusta puhuminen saa ihmisen kuulostamaan juntilta valkoisen ylivallan kannattajalta.

Kohta 1 on täysin naurettava. Rotuerojen tieteellinen käsittely kun on aika pahasti ristiriidassa valkoisen ylivallan kanssa, joka perustuu pitkälti henkilökohtaisiin tuntemuksiin. Aihetta tieteellisesti käsittelevät tietävät, että valkoiset eurooppalaiset eivät ole kyvyiltään maailman erinomaisin rotu.

Kohta 2 taas on pelkuruutta. Pitäisikö totuus jättää sanomatta leimautumisen pelossa? Ja miksi tämä leima ylipäänsä on syntynyt? Juuri sen pelkuruuden takia: ainoat, jotka rodusta täällä ovat uskaltaneet puhua, ovat pitkälti olleet uusnatsit. Muut ovat vältelleet aihetta tai naamioineet roduista puhumisen "kulttuurieroista" tai "länsimaisen kulttuurin säilyttämisestä" puhumiseen. Onneksi asia on kautta länsimaiden muuttumassa varsinkin tuoreen vaihtoehto-oikeiston persoonien toimesta.

Jälkimmäinen peppukivun herättäjä eli kevytnationalismin (nationalismin ilman etnistä ulottuvuutta) kritisointi taas ottaa yleensä seuraavan muodon:

1. Ei saa kritisoida, koska se hajottaa skeneä. Pitää olla katto korkealla ja seinät leveällä.
2. Ei saa olla liian radikaali, koska täytyy pystyä vetoamaan valtavirtaan.

Kohta 1 perustuu heikosti tarkastelua kestävään logiikkaan, jonka mukaan kansallismielistä skeneä tulisi kasvattaa laimentamalla. Eli otetaan ihmisiä, jotka eivät ole nationalisteja ja viskataan heidät nationalismin kategoriaan. Tadaa - skene on vähän suurempi. No, sillä logiikalla voisimme tietysti laimentaa aatteen niin pitkälle, että voisimme luokitella jokaisen planeettamme ihmisen nationalistiksi ja sitten todeta, että onpas meillä asiat nyt hyvin kun kaikki ovat nationalisteja.

Aatteen levittäminen laimentamalla on keinona merkityksettömän ja haitallisen välimaastossa. Se ei edistä kansallismielisen politiikan toteutumista mitenkään, että luokittelemme jokaisen islamissa jotain epäilyttävää näkevän kansallismieliseksi. Laimentamisen sijaan on yksinkertaisesti laajennuttava: voitettava uusia ihmisiä puolellemme ja aktivoitava jo valmiiksi samaa mieltä olevia mutta poliittisesti passiivisia. Se on ainoa keino edistää kansallismielisyyttä.

Kohta 2 taas on häviäjän mentaliteettia. Se perustuu täysin sille oletukselle, että modernin vihervasemmiston luoma, hädin tuskin vuosikymmenen vanha keskustelukehys on ikuinen realiteetti, jonka puitteissa meidän on vain toimittava, ja että ainoa keino löytää sopusointu valtavirran kanssa on tehdä itse aatteellisia kompromisseja.

Tällaista on Somaliassa. Olisiko Somalia nykytilassaan, mikäli kaikki muut olosuhteet olisivat samat, mutta somalien sijaan maata olisivat viimeiset sata vuotta asuttaneet etniset suomalaiset?

Asia ei ole näin. Keskustelukehykset ovat poliittisten trendien tuotoksia ja aina muuttuvia. Meidän ei tarvitse ahtaa itseämme vihervasemmiston luomaan viitekehykseen - voimme pistää sen kehyksen säpäleiksi ja tuottaa omamme.

Tästä hyvä esimerkki on Hollannin vapauspuolue ja sen johtohahmo Geert Wilders. Vapauspuolue on kansallismieliseksi puolueeksikin hyvin radikaali: se ajaa esim. islamin ja Koraanin kieltämistä kokonaan. Wilders ei ole tehnyt ainuttakaan kompromissia miellyttääkseen valtavirtaa - valtavirta on taipunut hänen näkemykseensä.

Vapauspuolue nousikin viimeisissä vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta se ei ollut Wildersin koko voitto. Suurin voitto oli poliittisen viitekehyksen muutos. Välttääkseen äänestäjien valumisen Vapauspuolueelle oli maan muiden suurten puolueiden muutettava linjaansa maahanmuuttokriittisemmäksi. Wilders vei asiaansa eteenpäin kasvattamalla puoluettaan ilman aatteen laimentamista, ja valtavirtaan taipumisen sijasta valtavirran oli tehtävä kompromisseja Wildersin suuntaan. Vuori tuli Muhammedin luo.

Kevytnationalismi on yhtälailla harhaa kuin monikulturismikin.

Siinä missä monikulturisti uskoo hyvin erilaisten kulttuurien ja rotujen sopuisaan ja tasaveroiseen yhteiseloon, uskoo kevytnationalisti siihen, että kansallismielinen, suomalaisen kulttuurin ja arvojen mukaan elävä Suomi olisi mahdollinen, vaikka puolet maamme väestöstä olisi afrikkalaisia, kunhan tulijat vain ovat "oikeanlaisia maahanmuuttajia" eli hyvin integroituvia, ahkeria ja suomalaista elämäntapaa noudattavia.

Siitä, miten he meinaavat selvittää ja taata sen, tulevatko "oikeanlaisten maahanmuuttajien" lapset ja lapsenlapset olemaan "oikeanlaisia", on minulle mysteeri. Samoin on se, miten näillä "oikeanlaisilla" maahanmuuttajilla vältymme kaikilta niiltä rotuvähemmistöjä omaavien kansakuntien ongelmilta, jotka tällä hetkellä riivaavat vaikkapa Yhdysvaltoja, joissa rotuvähemmistöt ovat valtaväestön kanssa laajalti samaa uskontoa noudattavia ja samassa valtiossa syntyneitä ja kasvaneita.

Tämä on todettava. En odota, että median viharyöppyä pelkäävät kansallismieliset poliitikot ryhtyisivät saman tien tästä asiasta puhumaan. Puhukoot siitä vaikkapa niillä eufemismeilla länsimaisista arvoista ja suomalaisesta kulttuurista, kuin ne olisivat tyhjästä ja täysin etnisyydestä riippumatta meidän niskaamme tipahtaneet. Odotan kuitenkin, että asia vähintäänkin tiedostetaan niissäkin kansallismielisissä piireissä, joissa asioista ollaan liian pelokkaita niiden todellisilla nimillä puhumaan.


Kiinnostavaa lisälukemista monietnisen yhteiskunnan, Yhdysvaltojen, ongelmista Tuukka Kurulta:


Sulatusuunin epävarma tulevaisuus
Sulatusuunin epävarma tulevaisuus, osa 2

perjantai 5. helmikuuta 2016

Taikamuslimi tulee

Kuten historian professori Markku Jokisipilä sai kirjoituksensa jälkeen kokea, suvaitsevaisto leimaa rasistiksi jokaisen, joka uskaltautuu sanomaan, että muslimien kulttuuri ja ajatusmaailma eivät ole samanlaisia kuin meidän. Toki tässä kannassa piilee ansa, jota suvaitsevaisto ei huomaa: muslimimaiden miehet raiskaavat 16-17 kertaa suomalaisia miehiä enemmän per cap. Vaikka luvut vakioitaisiin iän, sukupuolen ja elintason perusteella, kutistuu ero vain hitusen. Jää siis jäljelle kaksi vaihtoehtoa: joko näiden miesten kulttuuri tekee heistä taipuvaisempia raiskauksiin tai se on heidän geeneissään. Tässä kohtaa alkavat kulttuurierot kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta suvaitsevaistollekin.

Mutta siirrytäänpä siihen taikamuslimiin. Taikamuslimi on mystinen olento. Hän on mies mistä tahansa muslimivaltaisesta maasta; jos hän tulee sotaa käyvästä maasta, on hän väkivallan viaton uhri ja jos ei, hän on pioneeri, joka rohkeasti ja ahkerin mielin saapuu Suomeen, intoa puhkuen valmiina työntekoon ja yhteiskuntamme rakentamiseen. Hän on muslimi mutta ei usko niihin asioihin, joihin suurin osa muslimeista hänen kotimaassaan uskoo.

-Hän ei usko, että sharian tulisi olla maan virallinen laki. 
-Hän ei usko, että uskosta luopujia, homoseksuaaleja tai avioliiton ulkopuolista seksiä harrastaneita tulisi kivittää. 
-Hän ei halua julmia, ruumiillisia rangaistuksia rikoksista eikä sharia-tuomioistuimia. 
-Hän ei usko, että naisen tulisi aina totella miestään. Hän uskoo, että naisilla on oikeus avioeroon ja tasa-arvoiseen osuuteen perinnönjaossa. 
-Hän ei usko homoseksuaalisuuden tai ateismin olevan lähtökohtaisesti moraalitonta. 
-Hän ei usko, että naisen arvo on puolet miehen arvosta tai, että vaimoa tulee lyödä jos tämä on tottelematon tai ei suostu seksiin miehen sitä halutessa. 
-Hän ei usko islamin ylivaltaan ja teokratiaan, vaan monikulttuuriseen yhteiskuntaan ja demokratiaan. Hän ei usko, että uskonnollisilla johtajilla tulisi olla poliittista valtaa. 
-Hän ei usko Koraanin olevan suora, ilmoitettu jumalan sana vaan ihmisten kirjoittama ja jumalan sanan inspiroima. Hän ei usko, että Koraanista on vain yksi oikea tulkinta. 
-Hän ei ole antisemiitti. 

Kaikissa näissä asioissa taikamuslimi uskoo toisin kuin Lähi-Idän kansojen enemmistö.

Suvaitsevaiston mukaan lähes kaikki tulijat ovat taikamuslimeita. He väittävät tulijoiden uskovan samoihin arvoihin kuin meidänkin. Taikamuslimien kaltaiset ihmiset muodostavat hyvällä tuurilla prosentin-pari kotimaansa väestöstä. Taianomaisesti lähes yksinomaan tämän pienenpienen vähemmistön edustajat lähtevät kodeistaan. Saman taikuuden vuoksi takapajuisia uskomuksia omaava enemmistö jää kotiin. Muutamaa mätää omenaa lukuunottamatta tulijamme ovat kuulemma taikamuslimeita.  Jospa me kuitenkin aikuisina ihmisinä olisimme uskomatta taikuuteen? Jooko? Kulttuurierot ovat todellisuutta.

Lähde muslimien valtanäkemyksille: http://www.pewforum.org/files/2013/04/worlds-muslims-religion-politics-society-full-report.pdf