Kenestäkään ei tarvitse kasvaa transsukupuolista

Sukupuolestaan hämmentyneille lapsille tehdään nykyään murrosiän estäviä hormonihoitoja, ja jopa leikkauksia. Luonnolliset biologiset prosessit, jotka tapahtuvat jokaiselle terveelle yksilölle, estetään ideologisista syistä. On käsittämätöntä, ettei moista katsota lapsen pahoinpitelyksi.

 Paavi Fransiskuksen kuherruskuukausi edistyksellisten kanssa päättyi kuin seinään, kun paavi tuomitsi transsukupuolisuuteen yllytyksen koulujärjestelmässä.

Täytyy sanoa, että olen kerrankin paavin kanssa samaa mieltä: transsukupuolisuuden normalisointi ei kuulu lasten terveeseen kasvuympäristöön. Trans-agendaa on ajettu linkittämällä se keinotekoisesti samaan ryhmään LGB-oikeuksien kanssa, vaikka ensimmäisessä on kyse tyytymättömyydestä omaan kehoon, jälkimmäisissä seksuaalisesta suuntautumisesta. Kyseessä ovat aivan erilaiset ilmiöt, ja mm. räikeän homoseksuaali toimittaja Milo Yiannopoulos on puhunut sitä vastaan, miten trans-agendaa viedään eteenpäin homojen oikeuksien reppuselässä.

Vaikka suvaitsevaisuusoppi sanoisi mitä, kaikki elämäntavat eivät ole tasaveroisia, eikä niitä sellaisina tulisi lapsille esittää.

Transsukupuolisena eläminen on monin tavoin raskaampaa kuin oman sukupuolensa hyväksyvänä eläminen. Transsukupuoliset ovat alttiimpia mielenterveys- ja päihdeongelmille, ja heillä on jopa monikymmenkertainen itsemurhariski. Ilman näitä ongelmiakin elämä on vaikeampaa: transsukupuolinen elää usein hautaan saakka epäterveellisen hormonihoidon varassa ja teetättää tuskallisia, peruuttamattomia ja usein tuloksiltaan epätyydyttäviä leikkauksia. 

Leikkaukset ovat kammottavampia kuin useimmat tietävät: miehestä naiseksi vaihtavalle tehdään peräsuolen ja peniksen osista keinotekoinen ontelo, jonka syvyys ei riitä normaaliin yhdyntään. Kyseessä on pinnallinen imitaatio naisen elimistä. Koska "vagina" ei ole oikea, se ei puhdista itseään kuten naisen välineistö, joten ontelosta on säännönmukaisesti huuhdottava sinne erittyvää limaa ulos. Onteloa on myös säännöllisesti venytettävä, jotta se ei supistu. Tämä luonnottomuus saa monet leikkaukseen menneet pettymään tuloksiin: ei heistä tullutkaan naisia.

 Joka viides "sukupuolikorjattu" transsukupuolinen katuu leikkausta, eikä sadan tutkimuksen metatutkimuksessa leikkauksilla havaittu olevan mitään elämäntyytyväisyyttä parantavaa vaikutusta. Sen pitäisi olla hälyttävää meille yhteiskuntana: mitä me teemme näille ihmisille? Onko raakalaismainen silvonta todella oikea tapa hoitaa tilaa, jossa mieli ei pysty hyväksymään fyysistä todellisuutta?

Alammeko seuraavaksi hoitaa kehodysforiasta kärsiviä silpomalla heiltä raajoja irti, sokeuttamalla ja halvaannuttamalla heitä? Kehodysforia (BIID) oireilee mm. haluna olla sokea, kuuro, halvaantunut tai menettää raajoja, eikä se poikkea mitenkään siitä, mitä sanomme transsukupuolisuudeksi.

Toinen tapa, miten transsukupuolisuus eroaa seksuaalisista suuntautumisista on vielä merkittävämpi: transsukupuolisuuden voi välttää!

Homojen eheytyshoidot ovat tuottaneet karmaisevia tuloksia, jopa itsemurhia ja itsensä silvontaa, ja usein eheytyshoidossa olleet joutuvat vuosien terapiaan, jossa kumotaan eheytyshoidon tuhoisia vaikutuksia psyykeen. Transsukupuolisuus nuorilla taas on useimmiten ohimenevää: 88% sukupuolestaan hämmennystä kokevista tytöistä ja 98% pojista hyväksyy ajan mittaan biologisen sukupuolensa täysin, jos hämmennyksen annetaan rauhassa mennä ohi.

Miettikääpä sitä: Sadasta pojasta vain kahdesta "tarvitsee" tulla transsukupuolinen, jos heidät jätetään rauhaan ja luonnollisen sukupuolen hyväksymistä tuetaan. Kuinka moni päätyy elämään raskaampaa transsukupuolisen elämää, vaikka se olisi täysin vältettävissä, jos lapsen päätä sekoitetaan trans-agendalla ja sukupuolidysforiaan yllyttämisellä?

Lapsilla on monenlaisia kasvuvaiheita, ja niihin usein liittyy henkisiä ja käytöksellisiä oireiluja. Emme me minkään muunkaan hetkellisen ongelman vuoksi ala opettamaan lapselle, että ongelmasta tulee tehdä hänen pysyvä tilansa loppuelämäksi. Sukupuoli-ideologia harhaanjohtaa lapset luulemaan, että elämä on yhtä helppoa miten vain, ja tukee hämmennystä siellä missä tulisi tukea lapsen tervettä henkistä kehitystä.

 Kun mielikuvat ovat ristiriidassa fyysisen todellisuuden kanssa, se ei voi olla todellisuus, joka on väärässä omasta luonteestaan. Mieli on korjattava sopimaan todellisuuteen niin usein kuin se vain on mahdollista. Kaikkien kohdalla se ei toimi, mutta 88% hämmentyneistä tytöistä ja 98% pojista voi elää normaalia elämää.

Ei syöpää ja veritulppia aiheuttavia hormonihoitoja. 
Ei groteskeja silpomisia ja leikkauksen loputonta, inhaa jälkihuoltotyötä. 
Ei kohonnutta riskiä mielenterveyden ongelmiin. 
Mahdollisuus normaaliin avioliittoon ja lastenhankintaan.
Elämä vailla pelkoa syrjinnästä tai ennakkoluuloista. 

Millainen raakalainen veisi ne pois lapselta, jos ne ovat käden ulottuvilla? Historia tulee tuomitsemaan meidät takuulla siitä, miten primitiivisesti ja julmasti kohtelemme psykiatrista apua tarvitsevia ihmisiä ja herkässä kasvuiässä olevia lapsia.

Se ei ole mikään loukkaus transihmisille vaan vaatimus heidän oikeuksiensa toteutumiselle. Heillä on oikeus hoitoon, joka oikeasti auttaa heitä, ei runtele heitä masentuneiksi, itsetuhoisiksi, silvotuiksi ja lisääntymiskyvyttömiksi.


Lyhyt linkki tähän tekstiin jaettavaksi: https://goo.gl/X7SUY6

Ehdotus: Vatikaanista monikulttuurinen ja heti!

Paavi Fraciscus.

Kuvitellaan, että ihmiskunta menettää tänään muistinsa ja ylöskirjatun tietonsa. Kenelläkään ei ole mitään tietoisuutta historiasta tai tieteistä. Muistinmenetyksestä alkaisi tietojen kerääminen takaisin. Ajan mittaan kaikki se, mikä on totta, löydettäisiin uudelleen. Ennemmin tai myöhemmin havaintojen teko ja analysointi johtaisivat ihmiset tietämään taas muinaisista egyptiläisistä, evoluutiosta ja elektronien energiatasoista. 

Kuinka kauan veisi, että ihmiset vilpittömällä, epäideologisella havainnoinnilla tulisivat siihen johtopäätökseen, että monikulttuurisuus on rikkaus ja islam rauhan uskonto? 

Paavi Franciscus on ollut innokas islamin rauhallisuuden vakuuttelija. Hän vakuuttaa, että maahantulijoille pitää avata portit, mutta emme ole nähneet hänen avaavan Vatikaanin portteja. Paavi antoi rahaa muutaman tulijaperheen elättämiseen, mutta heidät sijoitettiin Italian puolelle. Franciscus siis itsekin tietää, ettei tulijoita kannata ottaa, mutta hurskastelee menemään. Näin paavi oli Ranskassa kommentoinut viimeaikaista terrorismin aaltoa:

"Lähes jokaisessa uskonnossa on aina pieni ryhmä ääriuskonnollisia ihmisiä. Niitä on meilläkin."

Valheellinen rinnastus ja lähtöasetelma. Uskonnot eivät ole keskenään vertailukelpoisia ja samoja sääntöjä noudattavia. Se, mikä pätee yhteen uskontoon, ei välttämättä päde toiseen. Kristinuskossa todellakin on pieni ryhmä fundamentalisteja: tsekkiläisen tutkimuksen mukaan 4% Euroopan kristityistä voidaan lukea fundamentalisteiksi heidän uskontulkintansa perusteella. Euroopan muslimeista taas 44% on fundamentalisteja. 

Islamissa ei ole pientä ääripäätä ja suurta maltillista enemmistöä, vaan fundamentalismin spektri, jossa suurin osa ihmisistä sijoittuu lähemmäs fundamentalismia kuin sekularismia. ISISin ideologia ei ole ääriuskonnollisuutta, vaan perinteistä islamia: samaa, jota Muhammed noudatti. 

Kristilliset lahkot taas todella ovat oman uskontonsa ääriajattelijoita, koska heidän versionsa uskonnosta on aidosti radikaali uskonnon tyypilliseen tulkintaan nähden. Sitten on tietysti se seikka, että äärikristityt räjähtävät varsin harvoin. Tänä vuonna ei ole ollut yhtään kristityn tekemää uskonnollista terroritekoa, muslimien tekemiä on ollut noin 900, vaikka kristittyjä on maailmassa enemmän. 

"Jos joudun puhumaan islamiin liittyvästä väkivallasta, minun täytyy puhua myös kristinuskoon liittyvästä väkivallasta. Joka päivä näen sanomalehdissä väkivaltaa Italiassa, yksi tappaa tyttöystävänsä ja toinen anoppinsa, ja nämä ovat kastettuja katolilaisia," paavi jatkaa.

Tuo menee jo epätoivoiseksi. Anoppinsa tappaneet tuskin tekivät tekoaan siksi, että he ovat kristittyjä. He eivät tee tekoja kristinuskon nimissä vaan henkilökohtaisista syistä. Muslimit tekevät ensinnäkin sitä perusrikollisuutta, ja sitäkin Euroopassa moninkertaisesti suhteessa väkilukuunsa, ja sen päälle tulee vielä tuhansittain terroritekoja yksin tällä vuosituhannella. 

Kaiken huipuksi muslimit eivät siinä riko uskontonsa sääntöjä vaan noudattavat niitä. Sharia-laki katsoo, että lapsensa kunniamurhassa tappaneet vanhemmat eivät ole syyllisiä murhaan, joten länsimaissakin kunniamurhia tapahtuu. Koraanissa on sadoittain jakeita, jotka yllyttävät vääräuskoisten kaltoinkohteluun ja jihadiin. Tappaessaan kristitty, buddhalainen, juutalainen ja hindu toimivat uskontoaan vasten, muslimi noudattaa uskontoaan. 

"Terrorismi kasvaa siellä, missä rahan jumala on etusijalla ja missä ihmisillä ei ole muita vaihtoehtoja."

Tämä on jo niin absurdi lausunto, että paavi ansaitsisi kansainvälisen mediahäpäisyn tästä hyvästä, mutta ikävä kyllä media on jo niin tottunut Vatikaanin hevonkukkuun, että he tuskin huomaavat tuota. Paavi siis toteaa, että uskonnollinen terrorismi johtuu uskonnollisuuden puutteesta, ja että on olemassa tilanteita, joissa viattomien murhaaminen on ainoa vaihtoehto. Pariisin ja Brysselin iskujen tekijät, samoin Normandian päänleikkaajat, olivat varakkaiden perheiden lapsia, hyvin koulutettuja. Jos heillä ei ollut muita vaihtoehtoja, miten suomalaisen työttömän lapset selviävät räjähtämättä?

"Kuinka monet eurooppalaiset nuoret olemme jättäneet vaille ihanteita ja työttömiksi, niin että he hakevat lohtua huumeista ja alkoholista ja liittyvät fundamentalistisiin ryhmiin?"

Jälleen nousee esiin valkoisen miehen taakka kakspistenolla: kaikki ruskeiden ihmisten tekemiset ja kaikki heidän kotimaidensa tapahtumat ovat tavalla tai toisella valkoihoisten syytä, ainakin negatiiviset jutut. Mitäpä sitä ruskea ressukka muuta voisi tehdä, kuin ajaa rekan väkijoukkoon, kun valkoiset eivät järjestä mukavaa työpaikkaa? Lisäksi päihdeongelmaisten ja jihadistien rinnastus on törkeä: en aivan heti sanoisi, että juopottelu ja massamurha ovat yhtä normaaleja reaktioita tyytymättömyyteen.

 Paavi ei tässä tee palveluksia massamaahanmuuttoagendalleen. Hän ehdottaa, että me avaisimme portit ihmisille, joilta on hänen mielestään aivan luonnollista odottaa räjähtelyä, jos kaikki toiveet elämässä eivät täyty. 

Toki hänelle agendan ajamisen tekee ihmeen paljon helpommaksi korkeat muurit Vatikaanin ympärillä ja kiva, vauras kotimaa, jossa ei ole yhtään rikastusta. Kehotankin, että kristityt kautta maailman ryhtyvät vaatimaan, että Vatikaanista pitää tehdä monikulttuurinen. Paavin mukaan islamilla ei ole tekemistä terrorismin kanssa, joten ihan samahan tuo on päästää muslimeja katolisuuden keskukseen, terroristikohde supremeen, kunhan pitää huolen heidän työllisyydestään.